Rakennushankkeiden johtajilta vaaditaan aina vain enemmän erilaista osaamista. Hyvän asiajohtamisen lisäksi tarvitaan myös hyvää ihmisten johtamista. Useita rakennushankkeita johtavat insinööri- tai arkkitehtikoulutuksen saaneet henkilöt, joiden koulutuksessa ei johtamisoppeja useinkaan ole arvostettu. Hyvää johtajuutta voi onneksi oppia.
Johtamisen laadusta käydään paljon keskustelua, ja me haluamme nostaa sen osaksi alamme yhteistä avointa keskustelua. Rakennushankkeiden ympärillä käytävä keskustelu on keskittynyt liikaa toteutusmuotoihin, aikataulu- ja kokoustamistapoihin. Usea esimerkiksi rakentamisen laatuun tai alan kehittymiseen liittyvä keskustelu on päätynyt siihen, että meillä on ollut jo pitkään johtamisongelma. Muutoskin vaatii johtamista. Lisäksi johtaminen on aiheena, kun käymme keskustelua työhyvinvoinnista ja jaksamisesta.
Rakennusprojekti on varsin poikkeuksellinen johtamisen kohde. Projektiin osallistuu usein hankkeen tilaaja, rakennuttajakonsultteja, valvojia, käyttäjiä, suunnittelijoita ja rakentajia, joiden väliset velvoitteet määritetään sopimuksissa. Tällainen johtamisen kohde on varsin haastava, ja sitä ei pelkällä toteutusmuodolla ratkaista.
Haaste on kunkin oman kotiorganisaation kulttuurin tuomat opit, jotka voivat olla ristiriidassa hankkeen johtamisen kanssa. Myös hankkeen eri vaiheissa on totuttu erilaiseen johtamiseen. Rakennustyön johtamisen kokonaisuuden kannalta haastetta ratkaistiin määrittämällä hankkeille päätoteuttaja. Suunnittelun osalta tilanne on vielä haastava, sillä RT-kortin mukaan suunnittelua johtaa pääsuunnittelija, mutta kentällä tehdyn kyselyn mukaan asiaa ei näin nähdä. Lisää haasteita rakennushankkeiden johtamiseen tuo se, että usein suunnittelu ja rakentaminen limittyvät.
Myös yksilöt haastavat, sillä meillä kaikilla on erilaisia näkemyksiä siitä, millainen on hyvä johtaja. Johtajuudelta vaadittavat ominaisuudet ovat myös vaihdelleet ajan myötä. Tällä hetkellä ei haeta enää käskyttäjiä, vaan johtaja nähdään enemmänkin palveluntarjoajana. Toinen esimerkki on niin sanottu ajokoirajohtajatyyppi, jota ei tänään niin paljon arvosteta, vaan johtajassa kaivataan enemmän inhimillisyyttä.
Siihen, mistä tunnistaa hyvän johtajan, löytyy jo nyt vastauksia useastakin lähteestä. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan lisää keskustelua, sillä johtamista voi oppia erilaisten tarinoiden kautta jakamalla kokemuksia hyvistä ja ei niin hyvistä johtajista sekä heidän ominaisuuksistaan. Ratkaisuna on mahdotonta löytää kaikki listan kohdat täyttävä henkilö tai kaikki listan ominaisuudet itsestä. Se ei ole onneksi tarpeenkaan, sillä puutteitaan voi korjata tai saada niihin tukea muilta.
Ominaisuuksien lisäksi johtajuutta pitää myös itse haluta. On myös hyväksyttävä, että kaikista ei ole johtajiksi, kaikki eivät halua johtajiksi eikä kaikkien pidä siihen ryhtyäkään. Hyviä asiantuntijoita ilman johtajatitteliä tarvitaan, ja asiantuntijoita on myös arvostettava aikaisempaa enemmän. Oikea roolitus ja omien ominaisuuksien punnitseminen on jo hyvää johtamista.
Arvostellessamme johtajiamme meidän tulee myös katsoa peiliin. Vaadimmeko johtajilta liikaa ja syytämmekö johtajiamme siitä, että emme itse osaa johtaa omaa työtämme emmekä osaa tukea omalta osaltamme hankkeen hyvää johtajuutta?
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Kohti parempaa rakennushankkeiden johtamista”
No jopa meinasi mennä aamukahvi väärään kurkkuun- onko todella( viimeinkin ) Raklin palkkahenkilö
esittämässä asiaa rakennusalan tärkeästä asiasta:– alalle parempaa johtamisen osaamista.
Totettajakokemuksen omaavana odotan, että tilaajien tilaajatoiminnan osaaminen, erityisesti rakennusprojektien johtaminen olisi edes tyydyttävällä tasolla. Nykyisin lisääntynyt tilaajien rakennuttajakonsulttien käyttö on johtanut kovin usein luokattomaan projektijohtamiseen. Syy tähän
on se, että rakennuttajatehtäviin palkataan kokemattomia( DI, RI, Rkm ym ) hekilöitä. Varsinkin kokemattomat investoijat eivät asiaa tunnista. Luotetaan konsulttitoimiston mainoshömppään ja siellä
esitettyihin henkilötietoihin. Kokeneelta rakennuttaja- asiantuntijalta tulee edellyttää vähintään 15 vuoden monipuolista kokemusta, myös tilaajatehtävissä osoitettua osaamista ( rehellisyys, kalansilmä,
ja tiukka asettautuminen tilaajan tehtävään ). On todella sääli kun urakoitsija johtaa tiimiään nykyisin
käytössä olevin projektitoimin, kuin myös suunnittelutoimiston henkilöt perehdytetään projektin sisälle monipuolisesti, niin työmaakokousten puheenjohtajuus on henkilöllä, jolla ei ole edes abc: n
tasoista osaamista tehtäväänsä. Tämän henkilön käsissä on tilaajan investoinnin tarve, laatu, aikataulu ja erityisesti rahat. Voisiko Rakli viimeinkin herätä yhteisönsä perustamisen( v. 1977 ) tärkeään asiaan rakennuttamisen osaamisen kehittämiseen, nykyiset kouluttautumiskurssitukset kaikenlaisine toimikuntineen ovat kirjavan jäsenistön kvasipalvelua.