Korjaamista suosivat nyt uudet arvot

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Paine rakennusten purkamiseen on Suomessa tällä hetkellä kova. Suurissa kaupungeissa haetaan tiiviimpää kaupunkirakennetta, ja muuttotappioalueilla huonokuntoisia rakennuksia joudutaan purkamaan, kun asukkaita on aiempaa vähemmän eikä korjaaminen ole enää järkevää. Samoin vanhoja julkisia rakennuksia, tyypillisesti kouluja, halutaan purkaa uusien tieltä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on kuitenkin pyöräyttänyt purkukeskustelun uuteen asentoon. Kun takavuosina purettiin melko surutta ja purkamisen arvostelu kohdistui varsinkin kulttuuriarvoihin, nyt keskiöön ovat nousseet korjaamisen ja uudisrakentamisen vaikutukset ilmastotavoitteisiin.

Ympäristöministeriön tuoreessa Purkaa vai korjata? -raportissa on verrattu rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksia purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin. Raportin tapaustutkimuksina on 1950-luvun koulun peruskorjaus ja laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehittämistä verrataan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin.

Tampereen yliopiston ja VTT:n toteuttamassa raportissa päädytään tapausten perusteella siihen lopputulokseen, että ”peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta”.

On siis todennäköistä, että varsinkin suurissa kaupungeissa korjaaminen ja laajentaminen on jo lähitulevaisuudessa aiempaa paljon yleisempää. Se on suuri muutos, sillä tähän asti kaupunkeja on rakennettu mielellään uusia alueita avaamalla tai purkamalla vanhoja rakennuksia uusien tieltä.

Hiilijalanjälki ja elinkaarikustannukset johdattavat tätä korjaamisen muutosta, mutta tärkeää on jatkossa ottaa huomioon myös muita seikkoja. On olennaista, millaisia tiloja korjausrakentamisella saadaan uudisrakentamiseen verrattuna ja miten hyvin ne pystyvät palvelemaan kehittyviä ja tiivistyviä kaupunkeja ja niiden asukkaita.

Vaativan korjausrakentamisen lisääntyminen on haaste ja mahdollisuus rakennusalalle. Tilaajat kaipaavat varmasti uusia innovaatioita suunnitteluun ja toteutukseen. Niitä kannattaa kehittää juuri nyt.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Korjaamista suosivat nyt uudet arvot”

  1. Ja omalla kustannuksella näitä sitten, kun ilman sais?

    Tilaajat kaipaavat varmasti uusia innovaatioita suunnitteluun ja toteutukseen. Niitä kannattaa kehittää juuri nyt.

  2. Rakennuslehti kaipaisi uutta päätoimittajaa lopettamaan tämän unelmahötön tykittämisen.

  3. Kiertotalous

    Uusio- ja uudelleenkäyttö, kierrätys ja kiertotalous ovat uudempia ilmaisuja, joita nykyään kierrätetään. Vaan näinhän olisi pitänyt aina toimia. Esimerkiksi nyt häviämässä oleva kaatopaikkakulttuuri olisi saanut jäädä syntymättä. Ennen kierrätettiin hyvin, sitten vuosikymmeniin ei juuri lainkaan. Alkuperäiskansat ovat aina toimineet näin. Suomen ylikulutuspäivä tänä vuonna oli jo viime kuussa. Koko maapallolla se on elokuussa.

    Miten eri rakennusmateriaalit voi(si)vat kiertää uudelleen käyttöön? Huomioita muutamista materiaaleista. Teräs voidaan teoreettis-potentiaalisesti kierrättää 100 %:sti. Betoniteollisuus on todistanut kierrätys-%:nsa olevan 80. Aivan uskottavaa. Entä kolmas rakentamisen pää- ellei huippumateriaali, puu? Jos materiaalimäärästä vähennetään metallien osuudesta pois LVIS-tuotteet, puu on ylivoimaisesti suurin materiaaliryhmä Suomen rakentamisessa. Vaan kiertääkö puu aidosti? Ei. Lähinnä ainoastaan polttoon!

    Tärkeimmän rakennusmateriaalimme saaminen aidosti kiertotalouden piiriin voidaan järjestää helposti. Kielletään kaikenlaisten naulojen käyttö puurakentamisessa. Eihän naulattuja rakenteita voi irrottaa kuin eri tyyppisesti repimällä, siis pahoja repeämiä ja jälkiä tuottaen. Näin taannoin TV:ssä pitkän dokumentin norjalaisesta arkkitehdistä, joka oli rakentanut perheelleen talon käyttäen liitoseliminä kierteisiä kiinnittimiä: ruuveja, pultteja jne. Hän kertoi, että hän suunnitteli ja toteutti talonsa helposti purettavaksi, siis kiertoon. Kerroin tästä 30 vuotta sitten mekaanisen metsäteollisuuden ykköskaartille. Ehkä nykytilanne on euroina heille tuottavampaa? Vielä…

    Nykyään etä-Suomessa (TV-uutisten mukaan) puretaan tarpeettomina jopa 30 vuotta nuoria rivitaloja! Uutiskuva-anti antoi kuvan erittäin järeästä purkukalustosta, hävityskalustosta. Eikö kiertotalouden oppien mukaan ko. taloista olisi pitänyt pehmopurkaa vaikka mitä uuskäyttöön? TV:n kuva-anti kertoi täysin älytöntä. Eihän tuon kunnan rakennusvalvonnan olisi saanut antaa tuollaista purkulupaa!

    SITRA: Kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, sen materiaalit pyritään aina kun mahdollista yhä hyödyntämään. Kiertotalouden vastakohta on perinteinen, lineaarinen talouden malli, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois.

    Ensio Laaksonen

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat