Energiatehokkuuden tavoittelu on saavuttanut yleisen hyväksynnän, vaikka tavallinen kaduntallaaja ei välttämättä edes ymmärrä, mistä kaikessa on kysymys. Eivät kyllä ymmärrä kaikki ammattilaisetkaan. Erilaisten termien ja lyhenteiden sekaan kun heitetään vielä primäärienergia ja vuosihyötysuhde, on asukas lopullisesti pihalla saneeraushankkeen tavoitteista ja tarpeellisuudesta.
Normitalkoiden oheen kaivattaisiinkin normien – ja termien – selitystalkoita. Me lehdistössäkin syyllistymme lyhenteiden viljelyyn pohtimatta aina kovinkaan tarkkaan, voisiko asian kenties ilmaista jotenkin toisin. Pieni kansantajuistaminen voisi tehdä poikaa ja ehkä helpottaa hankkeiden läpivientiä.
Oikeastihan meillä on talo, joka on energiasyöppö – varsinainen Sörkan hummeri – ja tiiviydeltään lähempänä heinälatoa kuin matalaenergiataloa. Sitten meillä on joko hyvät tai huterat ikkunat. Ilmanvaihdossa karkea jako on yksinkertainen: joko me otamme lämpöenergiaa talteen ja käytämme sen uudelleen, tai sitten me annamme lämmön mennä hukkaan. Kuinka paljon vaikeammin tämä on voitava sanoa?
Jos taloyhtiön saneeraus ei saa kannatusta, onko syy ympäristövihamielisissä asukkaissa vai siinä, että heille ei osata oikeasti kertoa, mitä ollaan tekemässä ja miksi? Veikkaisin jälkimmäistä. Oikeastihan kaikki haluavat säästää rahaa ja sitä kautta luontoa ja energiaa.
Tässä olisikin bisneksen paikka. Jos energia-remontti on oikeasti järkevä ja vielä kustannus- ja energiatehokas, on sillä varmaan myös takaisinmaksuaika. Mikäli takaisinmaksuaika on järjellisissä puitteissa, voitaneen hanke toteuttaa siten, että saneerauskulut maksetaan toteutuneilla säästöillä. Tällaisia palveluja on jo tarjolla muualla. Milloin niitä saadaan taloyhtiöille?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Korjattaisiinko Uuta, ännää vai älteeoota?”