Kokeile kuukausi maksutta

Kosteudenhallinnassa vielä vuotokohtia

Tietoa kirjoittajasta Tuula Råman
Rakentamisen Laatu Rala ry, toiminnanjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamisen Laatu RALA ry selvitti viime toukokuussa rakennusvalvonnan henkilöiden ja RALAn sähköistä järjestelmää käyttäneiden kokemuksia Kuivaketju10-toimintamallin toiminnasta ja sen kehitystarpeista. Selvitys osoitti, että rakennushankkeeseen ryhtyvät tuntevat huonosti ympäristöministeriön asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Tietoisuus kosteudenhallinnasta on kuitenkin lisääntynyt, ja yhteistyö rakennusalan arvoketjussa on parantunut.

Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla pyritään vähentämään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla.

On koko toimialan etu, että jokainen hanke toimii samoilla pelisäännöillä riippumatta kohteen sijaintipaikkakunnasta. Lisäksi tarvitaan ohjausta ja opastusta parhaista käytännöistä, jollainen myös Kuivaketju10-konsepti tarkastuslistoineen on.

Rakennusalalla mielenkiintoista on alan monimuotoisuus: jokainen rakennustyömaa on käytännössä omanlaisensa. Samoin rakennushankkeeseen ryhtyvät ovat heterogeeninen joukko aina hartiapankkilaisista julkisten hankkeiden ammattitilaajiin.

Kuten rakennushankkeisiin ryhtyvät, niin myös kosteudenhallinnasta omattavan tiedon taso on varsin vaihtelevaa. Viestinnän tarve on ilmeinen, vaikka tietoa ja oppaita asiasta onkin saatavilla.

Kosteudenhallintaa tarkastellaan vielä liian työmaakeskeisesti. Kyseessä on kuitenkin koko rakennusalan arvoketjun yhteinen asia, joka kuuluu kaikille hankkeen osapuolille aina tilaajasta suunnittelijan kautta rakentamisen toteuttajiin sekä käyttäjiin ja käytönaikaisiin ylläpitäjiin. Rakennusten ylläpitokin on suunniteltava jo suunnitteluvaiheessa.

Kyselyn pohjalta saatiin näyttöä, että Kuivaketju10-toimintamallin avulla voidaan hankkeen eri osapuolten välistä yhteistyötä parantaa, mikä on koko kosteudenhallinnan kannalta keskeistä.

Rakennusvalvonnan rooli toimintatapojen yhtenäistämisessä on tärkeä. Suurimmissa kunnissa Kuivaketju10-toimintamalli on jo käytössä ja mallin käyttö etenee, mutta asian etenemistä tulee vielä vauhdittaa.

RALAn tehtävänä on toimintamallin kehittäminen. Kyselyn mukaan itse sähköisen järjestelmän käytön koetaan kuitenkin lisäävän työtä ja nyt onkin tärkeää miettiä, miten työkalua saadaan kehitettyä edelleen ja nivottua riskitarkastelu joustavasti osaksi muuta prosessinhallintaa. Kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on rakentaa toimivia, kuivia rakennuksia. Avoimissa vastauksissa eniten positiivista palautetta Kuivaketju10-mallia käyttäjät antoivat sille, että oleellisten kosteusasioiden huomioiminen on helpompaa ja systemaattisempaa.

Kuivaketju10:n toteutusta ohjaa tilaajan nimeämä kosteudenhallintakoordinaattori, joka opastaa hankkeen osapuolia tärkeiden toimenpiteiden todentamisessa. Kyselyn vastausten mukaan kosteudenhallintakoordinaattoria ei ole vielä kovinkaan usein nimetty hankkeisiin, eikä hänen tehtäviään tunneta.

Kosteudenhallintakoordinaattorin rooli hankkeissa herättää myös uutena asiana kysymyksiä ja jopa pelkoja. Vastaavanlainen tilanne oli aikoinaan myös työturvallisuuskoordinaattorin roolin osalta.

Eteenpäin on menty, vaikka työtä ja haasteita riittää jatkossakin. Toimialan ponnistelu kohti parempaa rakentamisen laatua saa Kuivaketju10-mallissa selkeät raamit ja yhtenäiset linjat.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Kosteudenhallinnassa vielä vuotokohtia”

  1. Kuivaketju10 hyvä puoli on, että se ohjaa aiempaa enemmän ottamaan suunnittelua mukaan kosteusasioissa. Muuten sen sisältö on kyllä ammattirakentajille ihan höpöhöpöä. Toivottavasti sisältö päivittyyy pikaisesti sillä nyt se näyttää jäävän paperiksi paperin joukossa…

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tuula Råmanhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tuula-raman/