Rakennus- ja kiinteistöala kärsii jo nyt osaajapulasta, ja tulevaisuudessa työvoiman saannin haasteet kasvavat entisestään. Mistä tulevat ammattilaiset saadaan ja miten heidät koulutetaan?
Ensinnäkin alan on kiinnostettava osaajia, ja toiseksi alan koulutuksen on vastattava tarpeisiin. Tietotekniikasta tulee jatkossa entistäkin tärkeämpi osa rakennusalaa. Tietotekniikan soveltaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja kiinnostavia työtehtäviä, jopa mahdollisuuksia perustaa yrityksiä. Toinen kasvava trendi on energia- ja ympäristötehokkuus. Tulevat ammattilaiset pääsevät vaikuttamaan yhteiskuntamme hiilijalanjälkeen. Uskon, että näistä teemoista viestimällä saamme nuoret kiinnostumaan rakennusalasta.
Rakennusalan koulutuksen tilaa arvioitiin Rakennetun ympäristön tila ROTI -hankkeen yhteydessä. Koulutukselle annettiin arvosanaksi seitsemän, mihin emme voi olla tyytyväisiä. Arvosana on nostettava kiitettävälle tasolle, jotta voimme vastata alan haasteisiin. Se vaatii tavoitteellisuutta sekä entistä parempaa koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.
Maamme ammattikorkeakoulutus uudistetaan vuoteen 2015 mennessä. Uudistuksen myötä aloituspaikkojen määrää vähennetään. Onneksi vähennykset eivät kohdistu rakentamisen koulutukseen, johon ei toisaalta ole luvassa lisääkään aloituspaikkoja, vaikka pitäisi. Koulutuspaikkojen lisätarve voitaisiin kattaa muuntokoulutuksella. Merkittäviä työvoimatarpeen vähennyksiä on kohdistunut muun muassa tietotekniikka-, metsäteollisuus- ja konepajayrityksiin. Näiltä aloilta muuntokoulutettavat toisivat tervetulleita uusia ideoita rakennusalan tuottavuuden ja turvallisuuden kehittämiseen.
Koulutuspaikkojen määrän lisäksi on pidettävä huolta koulutuksen laadusta. Siihen tarvitaan päteviä opettajia ja tarkoituksenmukaiset opetussisällöt. Valitettavasti AMK-uudistuksen myötä opetukseen käytettävät varat vähenevät entisestään. Ainoa vaihtoehto on keskittää koulutusta ja lisätä yhteistyötä koulujen kesken. Meidän alan ammattilaisten on puolestaan oltava tiiviissä yhteydessä koulutuslaitoksiin harjoituspaikkojen turvaamiseksi sekä osaamistarpeiden viestimiseksi.
Alan korkeimman koulutuksen painopistettä ollaan suuntaamassa erityisesti Aalto-yliopistossa kansainväliseen huippututkimukseen. Jääkö siis elinkeinoelämän tarpeisiin koulutettavien diplomi-insinöörien koulutus Tampereen ja Oulun vastuulle? RIL:n rakennusinsinööripäivässä kuullun Aallon esityksen perusteella näin ei tule käymään. Aallon tavoitteena on huippututkimuksen ohella kouluttaa rakennusalalle ”motivoituneita uudistajia”. Alan kehittämisen resurssivajetta tämä ei kuitenkaan ratkaise, kuten ei strategisen huippuosaamisen keskittymä RYM:kään.
Jotta yritykset saataisiin panostamaan enemmän kehittämiseen, nopealle innovaatiosyklille on luotava kestävät edellytykset yhdessä. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan tilaajien sitoutumista. Tilaajien on sallittava innovointi, hyväksyttävä mahdolliset riskit ja oltava omalta osaltaan niitä kantamassa. Kun yhdistetään tilaajien sitoutuminen kehittämiseen ja koulutusputkesta tulevat motivoituneet uudistajat, saadaan rakentaminen todelliseen nousukiitoon.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kunnianhimoa koulutukseen ja kehitykseen”