Kokeile kuukausi maksutta

Laatu ei ole pelkkä valvontakysymys

Tietoa kirjoittajasta Leena Jaskanen
Rakennusvalvontapäällikkö, Helsingin kaupunki
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Asuntorakentamisen laatua on puitu Rakennuslehdessä ja laajasti erilaisilla foorumeilla syksyn mittaan. Aihe on tärkeä, sillä laatu on moniulotteinen asia jo pelkästään rakennusteknisessä mielessä ja virheitä voi tapahtua rakentamisprosessin useissa vaiheissa. Rakennusteollisuus ry on koonnut sivustolleen aihetta hyvin valaisevat kymmenen kysymystä.

Laatukeskustelua on syytä käydä erilaisista näkökulmista. HS Visio analysoi osuvasti 29.11.2022 muun muassa tämänhetkistä yksiövoittoista rakentamista. Rakennuslehden syksyllä julkaisemat jutut Asunto-oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän tapauksesta taas osoittavat, että myös rakennusvalvonnan roolia laadunvalvonnassa on tarpeen aika ajoin kirkastaa julkisessa keskustelussa.

Isojen asuinrakennushankkeiden sujumista lain, suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti seuraa yleensä yksityinen valvoja, jonka palkkaa töiden tilaaja. Myös asunnonostajilla voi olla oma yhteinen laadunvalvojansa.

Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on puolestaan valvoa rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja huolehtia osaltaan, että rakentamisessa noudatetaan lakia ja määräyksiä. Keinoina tähän ovat ohjeet, ennakkoneuvottelut, luvitus ja valvonta.

Viranomaisvalvonnan mitoittamisessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, toteuttajien asiantuntemus ja muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. Toimenpiteiden suhteuttaminen ei tarkoita, etteikö rakennusvalvonta tekisi työmaille suunnitelmallisia käyntejä. Helsingissä rakennusvalvonta tekee vuosittain lähes 12000 katselmusta. Jos rakentamisessa tehdään säädösten vastaisia virheitä, on rakennusvalvonnalla toimivalta ja keinot puuttua asiaan.

Herttoniemen Läkkisepän tapauksessa rakennusvalvonnalle selvisi, että valmistumassa oleviin huoneistoihin oli toteutettu osittain poikkeavan matalia huonekorkeuksia. Roolinsa mukaisesti rakennusvalvonta puuttui asiaan siltä osin kuin tilat eivät täyttäneet säädöksiä. Uusien asuntojen huonekorkeus saa olla alle 2,5 metriä vain vähäiseltä osaltaan.

Käytännössä rakennusvalvonta vaati työmaalta korjauksia alakattojen korkeusasemaan ja laajuuteen sekä edellytti asiaan liittyviä selvityksiä. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee loppukatselmukseen liittyvät rakentajan velvollisuudet selkeästi. Kun ne täyttyivät, voitiin kohde viranomaisen näkökulmasta hyväksyä käyttöön.

Eri kysymys on, ovatko valmistuneet asunnot omistajien odotusten mukaisia ja vastaavatko ne sitä, mitä rakentaja ja osakkaat ovat keskenään sopineet. Ottamatta kantaa yksittäistapaukseen on syytä selventää, ettei tällaisten yksityisoikeudellisten asioiden arviointi kuulu rakennusvalvontaviranomaiselle, vaikka ymmärrystä asukkaiden näkemyksille olisikin. Rakennusvalvonnan käsissä ei ole se, tavoitellaanko rakennushankkeissa lain ja määräysten vaatimukset ylittävää laatua. Säädöksiä paremman laatutason toteuttamisesta päättää hankkeeseen ryhtyvä.

Vuositasolla Helsingissä noin puolessa tusinassa hankkeita ilmenee vastaavanlaisia puutteita kuin tänä syksynä uutiseksi nousseessa herttoniemeläiskohteessa. Ongelmiin puututaan, ja rakennusvalvonnan, rakennuttajien ja rakentajien yhteisenä tavoitteena tulee luonnollisesti olla, ettei korjattavaa syntyisi lainkaan.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Laatu ei ole pelkkä valvontakysymys”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Leena Jaskanenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/leena-jaskanen/