Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusvalvonta hyväksyi kiistellyt matalat huoneet – Asukkaat palkkasivat juristin

Huoneistoihin tehtiin jonkin verran muutoksia. Ratkaisevaa kuitenkin oli, että suunnittelijan ilmoitus lakien noudattamisesta riitti viranomaisille.

Huonekorkeudet alittavat asetuksen, jonka noudattaminen on pakottavaa. Alle asetuksen jäävä korkeus kattaa joissakin huoneissa lähes puolet pinta-alasta. Asetuksen mukaan huonekorkeus saa alittaa asetuksen 2,5 metriä "vähäisiltä osin".

Viidenkymmenen asunnon ostajat reklamoivat rakennusliike JM Suomelle liian matalasta huonekorkeudesta helsinkiläisessä suuressa kerrostalokohteessa. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta kuitenkin antoi asunnoille tällä viikolla käyttöluvan.

Lue lisää: Helsinkiläisessä uudiskohteessa kiista liian matalista huoneista - Ikkunoita ei saa auki, jos verhotangot asentaa paikoilleen

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakennusvalvonta hyväksyi kiistellyt matalat huoneet – Asukkaat palkkasivat juristin”

  1. Rakentamista koskevan säädöksen mukaan ”Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee vähintään 2,5 metriä. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2,4 metriä. Asuinhuoneen vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2,2 metriä.”
    On viranomaistehtävä (rakennusvalvonta) harkita, mitä tarkoittaa kyseisessä kohteessa vähäinen osa. Tätä viranomaisharkintaa ei voi antaa ulkopuoliselle esim. pääsuunnittelijalle. Rakennusvalvonta olisi pitänyt pyytää pääsuunnittelijalta piirustukset, joihin huonekorkeudet olisi merkitty. Tältä pohjalta olisi voitu harkita, täyttyykö rakentamista koskevat säädökset. Tai sitten rakentamisvalvonta olisi voinut itse kiertää kohteet.
    Rakennusvalvonta on pistokoemuotoista, mutta tässä tapauksessa, jolloin huonekorkeuksista on noussut kritiikkiä, olisi rakennusvalvonnan pitänyt erityisesti varmistua säädösten noudattamisesta.

  2. Luottamus hyvä, valvonta parempi, kontrolli paras….

    Viranomainen on pessyt käsiään jo Pilatuksesta alkaen.
    Ilman muuta on hieno asia, kun/jos voi luottaa pääsuunnittelijan ilmoituksiin ja vastaavan tarkastusasiakirjoihin, niin pitäisi olla.

    Tässäkin tapauksessa osakkeenostajan ja asunnon 1. myyjän välistä asiaa käsitellään asuntokauppalain 4. luvun mukaisen kauppasopimuksen säädöksin, myös mahdollisten virheiden osalta.
    Asuntokauppalain mukainen virhesäännöstö on rajua tekstiä….
    Olennainen asia tässä on se, että asuntoja ei ostanut rakennusvalvonta.

    Tulkintaa mikä on vähäinen osa asunnosta, ja ehkä myös sitä, paljonko todellisuudessa saa poiketa 2,5m minimistä (vaikka sen ei pitäisi olla kyllä edes keskustelun alainen asia) jne. tullaan todennäköisesti pohtimaan kirkkaissa saleissa saakka…
    Sinänsä harmillista, varmaankaan ei tässä kohtaa ole kyse mistään todellisista teknisistä ongelmista tai edes rahasta, vaan periaatteista….

Viimeisimmät näkökulmat