Mihin tarvitaan rakennusmestari (ylempi amk) -tutkintoa?

Rakennusmestari (amk) -koulutus käynnistettiin Suomessa vuonna 2007 neljässä ammattikorkeakoulussa. Koulutus laajeni vaiheittain lähes kaikkiin rakennusalan koulutusta tarjoaviin ammattikorkeakouluihin. Rakennusmestarit (amk) ovat löytäneet paikkansa työmarkkinoilla varsin hyvin, ja ensimmäisille valmistuneille kokemusvuosiakin on ehtinyt kertyä jo runsaasti. Koulutusta suunniteltaessa tavoitteena oli vastata rakennustyömaiden työnjohtajapulaan, joka alkoi painaa päälle vanhanmallisen rakennusmestarikoulutuksen lakkauttamisen myötä. Tuotantopainotteinen insinööri (amk) -koulutus ei ollut tuottanut riittävästi oikeanlaista työvoimaa.

Toimiessaan työnjohtajina rakennusmestarit tarvitsevat erilaisia ja -tasoisia pätevyyksiä. Tutkinnon puolesta rakennusmestari (amk) on riittävän pätevä toimimaan myös poikkeuksellisen vaativan kohteen työnjohtajana. Tiettyihin tehtäviin tarvitaan täydennyskoulutusta, jotta esimerkiksi betonirakenteiden työnjohtajan opintopistevaatimukset täyttyvät. Näihin on ollut alan järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden tarjoamia maksullisia koulutuksia. Moni rakennusmestari on esimerkiksi suorittanut alalla arvostetun rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnon Ret:n.

Yksi täydennyskoulutusväylä rakennusmestareilta on kuitenkin puuttunut, nimittäin ylempi amk-tutkinto. Tekniikan alalla on ollut tasan kaksi ylempää tutkintonimikettä: insinööri (yamk) ja laboratorioanalyytikko (yamk). Vertailun vuoksi sosiaali- ja terveysalalla näitä on ollut 18 ja kulttuurialalla 11. Näiden alojen tutkintonimikkeiden suuren määrän vuoksi ministeriö on ollut haluton lisäämään asetuksen liitteeseen uusia nimikkeitä.

Käytännössä rakennusmestarit ovat joutuneet täydentämään tutkintonsa insinöörin tutkinnoksi ennen kuin pääsy ylempään tutkinto-ohjelmaan on mahdollistunut. Ammattikorkeakouluilla on ollut tähän erilaisia ”virityksiä”. Insinöörin tutkintonimikkeen tulisi kuitenkin pitää sisällään vankka teknisluonnontieteellinen perusosaaminen. Yksi maamme koulutuspolitiikan ja sen duaalimallin keskeinen periaate on ollut, että opintopolkuihin ei saa muodostua niin sanottuja umpiperiä. Rakennusmestareille puuttuva yamk-väylä on ollut selkeä umpiperä.

Valtioneuvosto on 18.12.2025 muuttanut asetuksen ammattikorkeakouluista 1129/2014-liitettä ja lisännyt sinne tutkintonimikkeet rakennusarkkitehti ylempi amk ja rakennusmestari ylempi amk.

Samalla näitä koulutuksia tarjoaville ammattikorkeakouluille on lisätty tutkinnonanto-oikeudet kyseisiin tutkintoihin. Ammattikorkeakouluissa suunnitellaan parhaillaan opetussuunnitelmia ja koulutusten käynnistämistä.

Mihin rakennusmestarit sitten tarvitsevat ylempää tutkintoa, jos työnjohtopätevyydet eivät sitä edellytä? Ovatko rakennusmestarit tuomittuja työskentelemään lopun ikänsä pelkästään työnjohtotehtävissä? Eikö tutkinnon tuottama osaaminen olekaan merkityksellistä?

Ylemmät amk-tutkinnot ovat jo vakiintunut osa Suomen koulutusjärjestelmää ja jatkuvaa oppimista. On ollut valitettavaa, että tällainen mahdollisuus on puuttunut sekä rakennusmestareilta että rakennusarkkitehdeiltä. Rakennusmestari yamk -tutkintonimike avaa rakennusmestareille väylän 90 opintopisteen laajuisen rakennusalan yamk-tutkinnon lisäksi moniin muihin johtamiseen liittyviin ohjelmiin. Tampereen ammattikorkeakoulussa on tarjolla muun muassa turvallisuusjohtamisen sekä teknologiaosaamisen johtamisen ylemmät ohjelmat.

Rakennusmestarit ovat vuosien varrella työllistyneet hyvin moninaisiin tehtäviin. Monen valmistuneen työnkuva on ollut lähempänä työmaainsinööriä kuin työnjohtajaa, ja moni on ehtinyt edetä jo työ- tai projektipäälliköksikin. Näissä tehtävissä johtamiseen suuntautuneet ylemmät tutkinnot kasvattavat asiantuntijan osaamista merkittävästi. Monessa julkisessa tehtävässä on edellytyksenä ylempi korkeakoulututkinto. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun lehtorin tehtävän yhtenä kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Toisen asteen oppilaitosten opettajille ylempi tutkinto tuo taas merkittävän palkanlisän.

Uusi tutkintonimike Rakennusmestari (yamk) avaa rakennusmestareille paljon uusia mahdollisuuksia kasvattaa omaa osaamistaan ja samalla kehittää oman työnantajansa toimintaa 30 opintopisteen laajuisen työelämälähtöisen kehittämistehtävän muodossa.

Tutkintonimikkeenä rakennusmestari (yamk) on kuvaava, ja se on syytä pitää erillään insinööri (yamk) -nimikkeestä. Rakennusmestarista ei tule rakennesuunnittelijaa, vaikka yamk-tutkinnon suorittaisikin. Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja rakentaminen sen mukana. Ylemmät amk-tutkinnot ovat loistava väylä osaamisen päivittämiseen ja uralla etenemiseen!