Millä Eurooppa lämmittää talonsa jatkossa?

Tietoa kirjoittajasta Esko Kukkonen
DI, eläkkeellä oleva ympäristöministeriön yli-insinööri, toiminut myös tutkijana ja rakennuttajana. Nykyisin alan freelance-toimittaja.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Helmikuun viimeisinä päivinä järjestettiin Brysselissä komission kutsusta kolmipäiväinen seminaari Heating and cooling in the European transition. Kyse oli ensimmäisestä komission järjestämästä avoimesta lobbaustilaisuudesta tällä alalla. Siellä tuotiin esille uusia ja vanhempiakin keinoja rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen järjestämiseen nykyistä paremmalla tavalla.

Tavoitteena oli ensisijaisesti tietenkin EU:n vaativien ilmastotavoitteiden saavuttaminen, mutta keskustelussa tuli varsinkin EU -parlamentin edustajien taholta usein esille myös EU:n energiariippuvuuden vähentäminen Venäjästä ja muista öljyntuottajamaista.

Tilaisuus oli ajoitettu komission uuden ehdotuksen, energiaunionin, esittelyn yhteyteen. Siinä nämä kysymykset tulevat entistä painokkaammin esille.

Seminaarin tarkoituksena oli löytää uusia keinoja edistää EU:lle tärkeitä ilmasto-energiapoliittisia tavoitteita. Mukana olivat siksi alan teollisuuden keskeisimmät eurooppalaiset järjestöt sekä komission edustus korkeimmalla tasolla.

Nimensä mukaisesti tällä kertaa kuitenkin rajoituttiin lämmitys- ja jäähdytysenergian tuotannon kysymyksiin, eikä esillä ollut lainkaan rakennusten energiankulutuksen vähentäminen ja sen ratkaisut, joilla on tietysti myös suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ehkä sillä puolen ainakin uudisrakentamisessa on komissiossa katsottu piakkoin tulevien lähes nollaenergiatalojen ratkaisevan tämä kysymyksen.

Suomi markkinoi kaukolämpöä

Suomalaisten edustus rajoittui lähinnä kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen esittelyyn. Ilmapiiri olikin niille suosiollinen, sillä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon antamat selvät energiataloudelliset edut ovat huomattavat. Siellä jopa esitettiin, että tällainen alueellisesti laajempi yhdistetty järjestelmä tulisi saada nykyistä enemmän infrastruktuurin oleelliseksi osaksi.

Muualla kuin Pohjois- ja Itä- Euroopassa tällainen laajempi alueellinen järjestelmä tuntuu kuitenkin kohtaavan monenlaisia esteitä. Talokohtaiset ratkaisut ovat perinteisiä ja helposti kilpailutettavia. Kaukolämmön tapaisten ratkaisujen vaatimat investoinnit ovat myös suuria, vaativia ja pitkäkestoisia.

Mutta monta uutta ja vanhempaakin teknistä ratkaisua tuotiin esille. Euroopassa on juuri nyt kysyntää kokonaisvaltaisille ratkaisuille, kuten mini- CHP ( combined heat and power). Siinä tuotetaan rakennuksessa itsessään tarvittavat sähkö- ja lämmitysenergiat. Siinä tulee polttoaineen energiasisältö käytettyä hyväksi paljon paremmin kuin esimerkiksi lauhdesähkön tuotannossa.

Ratkaisun suurta suosiota lisäävät monessa maassa vallitsevat erittäin korkeat sähkönhinnat. Hintojen nousuun ovat osaltaan vaikuttaneet tuuli- ja aurinkoenergialla tuotetun sähkön saamat suuret subventiot, jotka maksatetaan muilla sähkönkäyttäjillä.

Lämpöpumput suosiossa

Mutta myös erilaiset, etenkin talokohtaiset, lämpöpumput tulivat seminaarissa vahvasti esille. Niitähän komissio on jo pitkään suosinut uusiutuvan energian tulkinnoillaan. Varsinaisten öljy- ja kaasulämmityskattiloiden tehoa voidaan lisätä savukaasujen kondenssia hyväksikäyttäen.

Ratkaisuja siis löytyy, kysymys on valinnoista ja paljon myös rahasta. Tärkeä osa seminaaria olikin isompien keskitettyjen ratkaisujen vaatimien investointien rahoitusmahdollisuuksien selvittely. Se antaa haasteita sekä paikallisille rahoittajille että Euroopan mitassa toimiville EU:n omille rahoitusjärjestelmille. Energiatuotannon rahoituksen lisäksi kun olisi pystyttävä rahoittamaan myös rakennusten energiataloudellisen korjaamisen vaatimat usein suuretkin investoinnit. Useita lupauksia tässä suhteessa annettiin, tosin epävirallisesti.

Tilaisuudesta jäi sellainen kuva, ettei tämä voi tähän jäädä. Komission työntekijät tarvitsevat tämänkaltaista tietoa, sillä suurin osa esimerkiksi energiakysymysten kanssa toimivista komission työntekijöistä ei ole saanut mitään koulutusta tai kokemusta rakennusten tai muiden energiakysymyksien hoidosta. Tällainen avoin lobbaustilaisuus on varmasti parempi kuin nurkan takana toimiminen. Nyt esimerkiksi kaikille jaettiin EU:n DG –energyn organisaatiokartta, jotta tulevat ehdotukset voi toimittaa suoraan oikeaan osoitteeseen. Tietysti myös EU:n rekrytointipolitiikan muuttaminen enemmän ammattitaitoa suosivaksi voisi sekin paljon auttaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Millä Eurooppa lämmittää talonsa jatkossa?”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi