EU:n uusi energiaunioni tietäisi lisävaateita energiansäästöön

EU:n pitäisi päättää maaliskuussa uudesta energiaunionista, jolla vähennettäisiin EU:n riippuvuutta erityisesti Venäjän kaasusta ja öljystä. Suomelle on ministeri Jan Vapaavuoren mukaan tärkeää on biopolttaineiden eli puun aseman turvaaminen. Rakennusalalta vaaditaan lisää energiansäästöä.

EU:n pitäisi päättää maaliskuussa uudesta energiaunionista, jolla vähennettäisiin EU:n riippuvuutta erityisesti Venäjän kaasusta ja öljystä. Suomelle on ministeri Jan Vapaavuoren mukaan tärkeää on biopolttaineiden eli puun aseman turvaaminen. Rakennusalalta vaaditaan lisää energiansäästöä.

Tässä työssä ei ole varaa tylsistyä.EU:n energiatilanne on monessa mielessä huolestuttava. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen on kallista ja vaikeaa ja niiden vienti globaaleiksi ja kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi on vielä kiven takana. Lisäksi EU:n riippuvuus energiatuonnista, esimerkiksi Venäjältä, on suurta. Tilannetta lähdetään nyt parantamaan komission uudella ehdotuksella – Euroopan energiaunionilla.

Rakennusalalle lisää säästövaatimuksia

Rakennusalalle komission uuden ehdotuksen merkitys on odotettu. Ilmeisesti energian käytön tehostamistoimet jatkuvat, rakennusten energiansäästöä on lisättävä ja lämmityslaitteiden tehoa parannettava. Uudisrakennukset on tehtävä yhä tehokkaammiksi ja olemassa olevan kannan korjaustoimia on kiirehdittävä. Ehkä niiden rahoitukseen löytyy jatkossa helpommin myös eurooppalaista rahaa.

Komissio julkaisi ehdotuksensa helmikuun lopulla ja EU:n energianeuvosto on jo ehtinyt käsittelemään sitä alustavasti maaliskuun ensimmäisellä viikolla ja pian asia tulee myös parlamentin käsittelyyn. Ratkaiseva käsittely tulee ilmeisesti olemaan maaliskuun lopulla 19 -20 päivinä pidettävässä Eurooppa neuvostossa, valtion päämiesten kokouksessa.

Uusi ehdotus ei sisällä vielä mitään kovin konkreettisesti uutta, mutta se pyrkii jämäköittämään EU:n haparoivaa energiapolitiikkaa ja tavallaan vetämään linjat suoraksi. Komission ehdotuksessa on mukana siksi myös ehdotus yhteisestä koordinoidusta toiminnasta energiakaupoissa mm. Venäjän kanssa. Tavoite on hieno, mutta eräät maat, kuten Unkari ja Kreikka, pyrkivät varmaan tällä alueella sooloilemaan, eivätkä helposti hyväksy yhteistä energian ostopolitiikkaa.

Komission puheenjohtaja Jean- Claude Juncker toteaa, että joustava, luotettava, varma ja entistä enemmän uusiutuvaa energiaa käyttävä energiajärjestelmä tulee olemaan Euroopan talouden perusta. Tavoite saavutetaan hänen mukaansa vain EU-maiden yhteispelillä.

Energiantuontia halutaan vähentää

Taustana on mm. se, että Euroopan unioni on maailman suurin energiantuoja. Unioni käyttää tuontienergian ostamiseen vuosittain noin 400 miljardia euroa. Euroopan unionin käyttämästä energiasta 53 prosenttia on tuontitavaraa. Komissio on laskenut, että unionin kattava yhtenäisesti toimiva energiaverkko pienentäisi energiankäyttäjien laskua vuosittain jopa 40 miljardia euroa.

Lisäksi komissio arvelee, että EU:n asuntokannasta 75 prosenttia on energian kulutuksen osalta tehotonta. Liikenteestä 94 prosenttia perustuu öljytuotteiden käyttöön, joista 90 prosenttia taas on tuontitavaraa.

Hinnat ovat Euroopassa myös korkealla, esimerkiksi tukkusähkö maksaa Euroopassa 30 prosenttia enemmän kuin USA:ssa. Ja kaasukin on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin siellä.

Yhteisiin energiamarkkinoihin

Uusi energiaunioni on komission näkemys toimivasta eurooppalaisesta energiajärjestelmästä. Linjaukset kattavat monet energiapolitiikan osa-alueet. Energiaunionin tavoitteena on tehostaa energiapoliittisia toimia. Samalla energiaa käyttävien kotitalouksien ja yritysten asema paranisi — energian hinta pysyisi kurissa ja kilpailu energiamarkkinoilla toteutuisi täydellä tehollaan.

Tehokkaan toiminnan periaate on mm. se, että energian pitää virrata vapaasti EU-maiden rajojen ylitse. Komission yhtenä tavoitteena on myös vähentää riippuvuutta yksittäisistä energiantoimittajista lisäämällä yhteistyötä naapurimaiden kesken — tämä auttaa löytämään korvaavia energiantoimittajia erityisesti toimitushäiriöiden aikana. Kaikkien EU -maiden sähköverkkojen tulisi olla riittävästi yhteen sidottuja. Maiden tulisi pystyä siirtämään yli 10 % sähköntuotannostaan rajan yli. Suomessa tämä raja on reilusti ylitetty, mutta moni muu EU-maa muodostaa vielä sähkön kannalta oman saarekkeensa.

Komission ehdotuksessa avoimuuden periaate haluttaisiin laventaa käsittämään EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyt energiaa koskevat toimitussopimukset. Sähkömarkkinat tulee yhtenäistää ja sähkön siirto- ja jakeluverkkoyhtiöt on selvästi erotettava markkinaehtoisesta sähkön tuotannosta ja myynnistä. Viranomaisten riippumattomuus energiajärjestelmän eri osa-alueilla on turvattava kaikissa tilanteissa. Komissio aikoo myös tutkia perusteellisesti julkisten energiatukien tarkoituksenmukaisuuden. Ympäristölle haitalliset tuet tulisi asteittain lakkauttaa. Uusiutuvia energialähteitä on käytettävä entistä enemmän myös sähköntuotannossa.

Energiatehokkuus entistä tärkeämmäksi

Komissio haluaa määritellä energiatehokkuuden käsitteen kokonaan uudella tavalla. Komission mielestä energiatehokkuus on ”käänteinen energialähde” — energiatehokkuutta parantamalla vähennetään energiankulutusta ja riippuvuutta EU:n ulkopuolisista energiantuottajista.

Komission mielestä vähähiilinen yhteiskunta toteutuu Euroopassa, kun uusiutuvia energialähteitä käyttäviä tuotantomuotoja on kytketty riittävästi alueen energiaverkkoihin. Komission mielestä paikalliset energiantuotantomuodot on voitava liittää vaivatta verkkoihin. Tavoitteena on lisäksi, että Euroopan unionin teknologinen johtoasema saavutetaan panostamalla uusiutuvaa energia hyödyntävän uuden sukupolven teknologiaan. Sähköisessä liikenteessä unionin olisi myös saavutettava edelläkävijän asema. Pitkäjänteisesti toimivan energiaunionin toivotaan myös tarjoavan investoijien kaipaamaa ennakoitavuutta energia-alalle.

Suomi korostaa biopolttoaineita

”Ehdotettu energiaunioni tarjoaa mahdollisuuden fokusoida EU:n energiapolitiikkaa nykyistä järkevämmin”, sanoi ministeri Jan Vapaavuori energianeuvoston kokouksen jälkeen. Energiaunioni tuo yhteen kaikki vastuullisen energiapolitiikan kannalta olennaiset tulokulmat – niin ilmastopolitiikkaan, kilpailukykypolitiikkaan kuin energian toimitusvarmuuteenkin liittyvät kysymykset. Suomi korostaa keskusteluissa toimivien energiasisämarkkinoiden luomisen merkitystä. Suomelle on myös tärkeää ajaa ratkaisuja, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttöä edistetään 2020-tavoitteiden jälkeenkin. Muuten hän toteaa, etteivät komission linjaukset eivät tuo olennaisesti mitään uutta EU:n energiapolitiikan pitkään linjaan.

Vapaavuori toteaa, että energiaturvallisuuden osalta tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä energiantoimittajasta varsinkin kaasumarkkinoilla ja lisätä jäsenmaiden yhteistyötä toimitushäiriöiden aikana. Tässä tarkoituksessa keskeinen toimi energiaunionin luomisessa on sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen ja syventäminen. Vuonna 2009 annettu EU:n kolmas energian sisämarkkinapaketti on vielä useissa maissa viemättä kansalliseen lainsäädäntöön. Suomi on sen jo tehnyt.

”Suomen on kuitenkin valmistauduttava laajaan keskusteluun energiapolitiikan tavoitteista ja prioriteeteista, koska energiaunioni nostaa energiapoliittiset asiat komission pöydällä selvästi raskaampaan sarjan kuin aikaisemmin”, sanoo Vapaavuori.

Päästöjä on saatu jo vähenemään

Jotain on kuitenkin jo nykyisinkin toimin saavutettu. EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 18 prosenttia vuosien 1990–2011 välisenä aikana. Vuoteen 2030 mennessä EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia, lisätä uusiutuvan energian osuutta vähintään 27 prosenttia sekä parantaa energiatehokkuutta vähintään 27 prosenttia. Jälkimmäisten vähennysten prosentit ovat kuitenkin vain ohjeelliset.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “EU:n uusi energiaunioni tietäisi lisävaateita energiansäästöön”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi