Nopea energiamääräystahti on riski rakennuksille

Rakenteiden kosteus- ja homevauriot on paheneva ongelma etenkin vanhemmassa rakennuskannassa. On arvioitu, että lähes 800 000 suomalaista altistuu homeesta aiheutuville sisäilmaongelmille päivittäin. Ongelmat ovat aiheutuneet osittain vääristä rakenneratkaisuista mutta myös huolimattomasta toteutuksesta, huollosta ja puutteellisesta rakennusaikaisesta kosteussuojauksesta.

Energiavaatimuksen ulottaminen korjausrakentamiseen vaikeuttaa kosteusvaurioituneiden rakenteiden korjausten suunnittelua. Kiristyvät energiansäästötavoitteet hankaloittavat myös uudisrakentamista, sillä energiankulutuksen vähentäminen nykytasosta aiheuttaa monia ongelmia rakennuksille.

Lämmöneristyksen lisääminen rakennusvaippaan vähentää lämmön siirtymistä rakenteiden läpi, jolloin vaipan ulko-osat viilenevät. Tämä heikentää monien tavanomaisten vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa. Samalla entistä pienemmät rakennusvirheet voivat aiheuttaa ongelmia. Aiemmin pienet kosteusvuodot kuivuivat rakenteissa, mutta nyt rakenteiden vikasietoisuus heikkenee ja vaurioriski kasvaa. Ilmastonmuutos lisää osaltaan rakenteisiin kohdistuvia kosteusrasituksia.

Määräystahti on kova, varsinkin kun tiedetään, että rakennusalan käytännöt muuttuvat hitaasti. Vuosien 2018–2020 jälkeen meidän pitäisi kyetä rakentamaan jo lähes nollaenergiataloja. Onneksi mukana on sana lähes, joka antaa joustomahdollisuuksia. Nyt on tarkkaan harkittava, kuinka pitkälle voimme energiatehokkuuden parantamisessa edetä. Samalla rakennuksien toimintaa on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa energiatehokkuus on vain yksi osatekijä.

Energiatehokkuuden ja arkkitehtuurin yhteensovittamisessa on omat haasteensa. Viihtyisiä ja monimuotoisia rakennuksia on hankalampaa saada energiataloudellisiksi. Energiansäästöä joudutaan etsimään yhä useammista ja pienemmistä osatekijöistä samalla, kun kokonaisuuden hallinta monimutkaistuu. Kustannukset kasvavat ja yhä harvempi järjestelmä on enää taloudellisesti perusteltu. Esimerkiksi uusissa toimistoissa ja kerrostaloissa lämmöneristystä ei kannata enää lisätä vaan säästö on kohdistettava teknisiin järjestelmiin, jotka nekin kallistuvat ja monimutkaistuvat.

Lämmöneristyksen lisäys nostaa myös sisäilman lämpötilaa kesäaikaan lisäten sisätilojen jäähdytystarvetta. Ilmatiiviimpi rakennusvaippa asettaa puolestaan suurempia vaatimuksia ilmanvaihdon säätämiselle, jottei rakenteiden yli muodostuisi haitallisia paine-eroja ja ilmavirtauksia, jotka kuljettavat sisäilman kosteutta vaippaan tai tuovat mikrobeja, radonia tai savuhormien hajuja sisäilmaan.

Rakennusfysiikan tutkimuksen avulla voidaan ratkoa kuvattuja ongelmia monilla tavoin. Siten rakenneratkaisuissa voidaan energiatehokkuustavoitteiden lisäksi ottaa huomioon mm. kosteustekninen toiminta. Esimerkiksi puurakenteita kannattaa lämmöneristää niiden ulkopuolelta, jotta ne ovat turvallisemmissa olosuhteissa. Korjauskohteissa rakenteita voidaan joutua suojaamaan myös erilaisilla lämmitys-, kuivaus- ja ilmanvaihtoratkaisuilla.

Uudenlaiset materiaalit, kuten tehokkaat lämmöneristeet, faasimuutosmateriaalit ja valoa läpäisevät materiaalit sekä rakenteisiin integroidut LVIS-järjestelmät  tarjoavat vaihtoehtoja rakenteiden toteutukseen.

 
Rakennukset saadaan toimiviksi uusillakin määräyksillä, mutta se on haasteellista ja vaatii uuden tiedon levittämistä koko alalle. Samalla pitäisi olla enemmän aikaa suunnitella ja rakentaa sekä suojata ja kuivattaa rakenteita.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Nopea energiamääräystahti on riski rakennuksille”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi