Raja-arvojen odottaminen on tarpeetonta

Tietoa kirjoittajasta Liisa Jäätvuori ja Lauri Tähtinen
Jäätvuori on A-Insinöörien kestävän kehityksen ja uusien palvelujen johtaja ja Tähtinen Green Building Council Finlandin kehityspäällikkö
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt.

Rakentamisen hiilijalanjäljen ennakoitu säädösohjaus ja vähähiilisten kiinteistöjen kysyntä muuttavat rakennuttamista. Raklin ja A-Insinöörien vähähiilisen rakennuttamisen klinikka kokosi yhteen 25 rakennuttajaorganisaatiota, jotka kehittävät samanaikaisesti operatiivisia käytäntöjään rakennushankkeiden vähähiilisyyden ohjaamiseksi. Klinikka osoitti huutavan tarpeen rakentamisen hiilijalanjäljen tavoitetasolle ja onnistumiskriteereille.

Useat rakennuttajaorganisaatiot ovat asettaneet itselleen hiilineutraaliustavoitteita ja havainneet jyrkän päästösäästötavoitteen aiheuttavan välittömän ohjauspaineen myös rakennushankkeisiin. Silti hiilijalanjäljen ohjaamista lykätään kansallisesti tai organisaatiokohtaisesti asetettujen raja-arvojen puuttumiseen vedoten.

Vastuullisia edelläkävijärakennuttajia raja-arvojen puutteen ei tulisi hidastaa

Hiilijalanjäljen ohjaaminen ja hankekohtainen minimointi on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt. Ajatusmallia voi testata kustannusanalogialla:

Rakennushankkeille ei ole asetettu kansallisesti yhtenäistä kustannustavoitetta tai raja-arvoa, mutta kustannusten ohjaaminen onnistuu hankekohtaista kustannusoptimia hakemalla. Senaatti-kiinteistöt on ilahduttava esimerkki toimijasta, joka on määrittänyt hiilijalanjäljen ohjaamisen osaksi jokaista rakennushankettaan. Alustavasti ohjaaviksi tavoitteiksi Senaatti-kiinteistöillä on asetettu 25 prosentin säästö uudisrakennushankkeiden ja 15 prosentin säästö perusparannushankkeiden hiilijalanjäljestä. Säästö lasketaan elinkaariasiantuntijan määrittämästä hankekohtaisesta hiilijalanjäljen vertailuarvosta.

Hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo tekee säästöt näkyviksi

Jokaisen rakennushankkeen hiilijalanjälkeen vaikuttavat hankekohtaiset tekijät kuten rakennuspaikka, toiminnallisuus ja käytettävissä olevat uusiutuvan energian tuotantovaihtoehdot. Siksi jokaisen hankkeen hiilijalanjälkitavoite kannattaa asettaa hankkeen erityispiirteet tuntien. Tavoitteiden kunnianhimoisuus ja niissä onnistuminen voidaan määrittää suhteessa hankekohtaiseen potentiaaliin, kun tunnetaan hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo.

Hankekohtaisen hiilijalanjälkisäästön määrittäminen:

1) Lasketaan hankekohtainen hiilijalanjäljen vertailuarvo eli vastaavan rakennushankkeen toteuttaminen tavanomaisella, määräysten mukaisella rakentamistavalla

    • Uudisrakentamisessa arvio tehdään vastaavan rakennusmassan perusteella
    • Korjausrakentamisessa arvio tehdään nykyisen energiakulutuksen, korjausasteen ja -laajuuden perusteella

2) Arvioidaan hankkeessa toteutettavissa olevat hiilijalanjälkisäästötoimenpiteet
3) Määritetään säästötoimenpiteillä saatava hiilijalanjäljen säästöprosentti

Mihin vielä tarvitaan ohjaavaa raja-arvoa?

Kansallisten raja-arvojen rooli tulee olemaan pelikentän tasoittaminen ja vähemmän kunnianhimoisten hankkeiden saattaminen hyväksyttävälle tasolle ilmastovaikutusten näkökulmasta. Lisäksi tulevan sääntelyn ennakointi on jo kasvattanut asian painoarvoa organisaatioiden kehitystyössä ja paljastanut osaamisvajetta.

FIGBC:n julkaisema katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan osoittaa, että sääntelyn vaikutuksesta energiatehokkuus on alalla parantunut merkittävästi ja seuraavaksi sama vaikutus tulisi saavuttaa erityisesti rakennustuotteiden hiilijalanjälkeen. Se on tärkeää, sillä tuotesidonnaiset päästöt ajoittuvat hiilipiikiksi elinkaaren alkuun.

Vähähiilisyyden säännösohjauksen myötä jokaisessa rakennushankkeessa joudutaan arvioimaan ilmastovaikutukset ja pohtimaan miten niitä saadaan pienennettyä. Hiilijalanjäljen optimoinnin muuttuessa edelläkävijöiden piloteista jokapäiväiseksi tekemiseksi, lisääntyy kysyntä ja siten toivottavasti myös tarjonta, vähähiilisille ratkaisuille ja osaajille.

Raja-arvoja tai ei, vastuullinen rakennuttaja optimoi oman hankkeensa hiilijalanjäljen tänään ja myös 10 vuoden päästä niin alas kuin suinkin mahdollista. Raja-arvot asettavat päästöjen enimmäistason, jolla saa rakentaa. Sen ei tule olla maali vaan lähtöviiva!

Hiilijalanjäljen ohjaamisessa tärkeintä on aloittaminen.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Raja-arvojen odottaminen on tarpeetonta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat