Rakennusalankin täytyy pitää kiinni työntekijöistään

Mennyt vuosi jää rakennusalalle varmasti mieleen vuotena, jolloin raskaan pandemian keskellä jaksettiin panostaa edelleen turvallisuuteen, laatuun sekä tuottavuuteen. Vuosi 2022 tuo mahdollisuuden viedä tätä kehitystä eteenpäin. Samalla maailmantilanne on vaikeutunut entisestään, edessä on monia uusia haasteita ja valmius reagoida odottamattomiin muutoksiin on kenties tärkeämpää kuin koskaan. Mitä eväitä tarvitaan menestykseen tänä vuonna?

Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin kaikkiin, ja päästövähennyksiä tavoitellaan kunnianhimoisesti nyt myös rakennusalalla. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, kestävä kehitys on ollut agendalla jo pitkään. Uusien menetelmien kehitys ja testaus varmasti jatkuu – muun muassa esivalmistus tarjoaa mahdollisuuksia vähentää niin päästöjä kuin kustannuksia.

Samalla huomiopiste laajenee materiaalien kestävyydestä kestävämpiin kokonaisprosesseihin, mikä näkyy esimerkiksi rakennusmateriaalien tehokkaampana käyttönä ja rakennusjätteen vähentymisenä. Varmaa lisäksi on, että tänä vuonna kiinnostusta herättävät etenkin sellaiset mittarit, jotka osoittavat valittujen toimenpiteiden päästövaikutukset mahdollisimman selkeästi.

Keskeinen haaste kaikille rakennusyhtiöille on tänäkin vuonna pitää kiinni hyvistä työntekijöistä. Teknologialla ja nykyaikaisilla työskentelytavoilla on tässä tärkeä, uusia mahdollisuuksia tarjoava rooli. Pandemia on pakottanut rakennusalan hyödyntämään teknologiaa monin uusin tavoin. Hybridit työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen ja mahdollistaneet entistä monimuotoisemmat tiimit sijaintiin katsomatta.

Samalla teknologiaa ei vieläkään käytetä täysin optimaalisesti. Menestyvät yritykset erottuvat nyt sillä, että ne automatisoivat rutiininomaisimmat tehtävät ja tukevat työntekijöitään muutosten keskellä, jolloin uusien teknologioiden ja digitaitojen opettelu sujuu mahdollisimman helposti, ja työntekijät myös ymmärtävät, miksi muutos on tarpeen.

On hyvä muistaa, että uudet teknologiat ovat merkittävä houkutin rekrytoinneissa ja kilpailussa parhaista kyvyistä. Etenkään nuoremmat sukupolvet eivät halua työskennellä yrityksissä, jotka ovat jumissa antiikin ajoissa. Tässä on samalla erinomainen mahdollisuus sukupolvet ylittävään yhteistyöhön: nuoremmat voivat opettaa digiajattelua siinä, missä vanhemmilla työntekijöillä on jaettavanaan paljon arvokasta kokemusta, jota aloittelijoille ei vielä ole kertynyt.

Datan hyödyntäminen päätöksenteossa on menestyksen kannalta entistä tärkeämpi valttikortti. Enää ei riitä, että tietoa arkistoidaan sieltä sun täältä pölyttymään mappi Ö:hön, vaan kerätyn datan pitää olla myös merkityksellistä. Oikeat päätökset edellyttävät oikeaa dataa.

Yksittäisten projektien digitalisoinnin sijaan nyt on aika miettiä uusiksi koko yrityksen datastrategia ja työskentelytavat. On tärkeää varmistaa, että työntekijät pääsevät käsiksi tarvitsemaansa tietoon mistä ja milloin tahansa. Tämä onnistuu siiloista luopumalla ja yhteisiä dataympäristöjä kehittämällä.

Onnistunut dataloikka edellyttää johdon sitoutumista, harkittua strategiaa ja resursseja. Hyviä perusteluja riittää: dataa hyödyntämällä virheet vähenevät, projektien arvo selkeytyy ja etumatka kilpailijoihin kasvaa.

Katsomalla yhteistyökyvykkyyksiä kokonaisuudessaan ja holistisesti eri sidosryhmien kanssa on mahdollista nähdä tehokkaampaa yhteistoimintaa kuin vain katsomalla asiaa oman organisaation tarpeiden näkökulmasta.