Kokeile kuukausi maksutta

Rakennuspurkumateriaali pitää saada paremmin kiertämään

Tietoa kirjoittajasta Kirsi Ojala
Kirsi Ojala työskentelee SATOlla hankekehityspäällikkönä kaavakehityshankkeiden sekä peruskorjattavien kiinteistöjen kehittämisen parissa. Ennen SATOa Kirsi on työskennellyt pari vuosikymmentä erilaisissa pää- ja arkkitehtisuunnittelutehtävissä uudis- ja korjausrakentamishankkeissa. Korjaushankkeiden myötä Kirsillä on syttynyt palo purettavien materiaalien sekä rakennusosien tai kokonaisten rakennusten uudelleenkäytön hyödyntämismahdollisuuksien edistämiseen ja käytännön sovellusten toteuttamiseen kiinteistö- ja rakennusalalla. SATO on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. www.sato.fi
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennuspurkumateriaalia, jota voisi kierrättää muihin rakennuskohteisiin. Kiertotalouden hyödyntämistä rakentamisessa kui-tenkin hidastavat kehittyvä lainsäädäntö ja alan yhteisten toimintatapojen puuttuminen. Kannustan alan toimijoita yhteistyöhön, jotta purkumateriaali saadaan paremmin kiertämään.

Kiertotalous on kehittyvä liiketoiminta-alue rakentamisessa. Toimintamallien kehittäminen edellyttää monien eri toimijoiden yhteistä panostusta, jotta ratkaisuilla saavutettaisiin myös taloudellista hyötyä.

Kiertotalouden toteuttaminen tuo rakennushankkeeseen uuden näkökulman ja edellyttää rakennuttajalta muutosta ajattelussa.

Rakennusmateriaali uudelleenkäyttöön raaka-aineeksi muuttamisen sijaan

Kiertotalouskohteissamme tavoite on saada purettavat rakennuksen osat kiertämään uudelleenkäyttöön pelkäksi raaka-aineeksi muuttamisen sijaan. Mitä vähemmän muokattuna voimme käyttää materiaalia, sitä paremmin se toimii myös ympäristön kannalta. Tämä koskee niin purettavia rakennusosia kuin esimerkiksi käytettyjä kodinkoneita.

Uudelleenkäytettävien osien uudelleenkäyttö ja säilytys tulisi toteuttaa lähellä työmaata, jotta osien kuljettaminen edestakaisin ei aiheuta lisäkustannuksia ja päästöjä.

Yhteiset hankkeet lisäävät osaamistamme

SATO on parhaillaan mukana Helsingin kaupungin kiertotalousklusterihankkeessa, jonka tavoitteena on saattaa rakennusalan toimijat yhteen miettimään kiertotalouden edistämistä. Yhtenä klusterihankkeen kohdealueena toimii Helsingin Vattuniemi, jonka alueelle suunniteltu rakentaminen ja uuden kaavan mukainen lisärakentaminen tulee aiheuttamaan myös laajaa purkamista.

Myös meidän omistamamme tontin rakennus Heikkiläntiellä puretaan lisärakentamisen tieltä ja sen tilalle rakennutetaan uusi, noin 80 asukkaan vuokra-asuntokiinteistö. Tavoitteenamme hankkeessa on pilotoida paikalta purettavien rakennusosien hyödyntämistä uudiskohteen ulkorakennusten ja piharakenteiden rakentamisessa.

Aiemmat oppimme kiertotaloushankkeista

Meillä on myös aiempaa kokemusta purkumateriaalien hyödyntämisestä.

Kun purimme elinkaarensa loppuun tulleen kiinteistömme Oulunkylässä syksyllä 2020, teettämästämme kevyestä purkukartoituksesta selvisi, että betonin osuus materiaalista oli kaikkiaan 95 prosenttia. Betonimursketta tarjottiin läheiselle Raide-Jokerin työmaalle, mutta harmillisesti tieto murskeesta tavoitti heidät liian myöhään.

Purkumateriaalien uudelleenkäyttö Oulunkylässä jäi ideaalitilanteesta, joten kokemuksesta oppineena Vattuniemen kohteessa toteutettiin laaja purkukartoitus jo aikaisessa vaiheessa.

Olemme järjestäneet Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa kaksi kierrätys-pop up -tapahtumaa, joissa on etsitty ja löydetty uusia omistajia purettavalle irtaimistolle, kuten kodinkoneille, välioville, naulakoille ja valaisimille. Pop upien paras anti on ollut ennen kaikkea tehokkuus: kun tavara myydään tai annetaan suoraan purkukohteesta ostajalle, vältytään varastoinnin aiheuttamilta kustannuksilta ja vaivalta.

Kiertotalouden kehittäminen vaatii resursseja, aikaa ja innovointia

Rakennuspurkumateriaalin ja rakennusosien uudelleenkäyttö ei ole yksinkertaista ja alalla on edelleen monia haasteita ratkottavana.

Esimerkiksi purettavien osien ominaisuudet, mahdolliset haitta-aineet ja purkumateriaalin tarvitsemat tuotehyväksynnät tulee selvittää varhaisessa vaiheessa, jo ennen purkamista. Uudelleenkäytettävien materiaalien ja rakennusosien tuotehyväksynnälle ei ole vielä valmiita käytäntöjä, joten tuotehyväksynnät tehdään yleensä rakennuspaikkakohtaisesti.

Nämä erilaiset selvitykset, tuotehyväksynnät ja mahdolliset kuntotutkimukset aiheuttavat rakennuttajalle huomattavia kustannuksia ennen kuin edes tiedämme, että voiko purettavia osia tai materiaaleja hyödyntää. Purkumateriaalien hyödyntäjien määrän pitäisikin vielä kasvaa, jotta alalle kehittyisi kunnolliset markkinat ja uudelleenkäyttö olisi kustannustehokas vaihtoehto uusille tuotteille.

Haasteista huolimatta yritysten on kuitenkin pakko kehittää kiertotalousosaamistaan, sillä kehittyvä lainsäädäntö ja yhteiskunta edellyttävät toimia, joiden avulla voimme pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja esimerkiksi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.

Omissa poteroissa tekemisen sijaan kaikkien alan toimijoiden tulisi innovoida ja toimia ennakkoluulottomasti yhdessä, koska kokonaisuus on iso ja vaikeasti hallittava. Kannustan koko alaa ajattelemaan yhteisöllisesti keskinäisen kilpailemisen sijaan ja luomaan uudenlaista tekemisen kulttuuria. Yhdessä me olemme enemmän.

Kirsi Ojala
SATO Oyj
hankekehityspäällikkö

>>Lue lisää SATOsta
>>Lue lisää SATOn vastuullisuudesta

Viimeisimmät näkökulmat