Kiertotalous on kehittyvä liiketoiminta-alue rakentamisessa. Toimintamallien kehittäminen edellyttää monien eri toimijoiden yhteistä panostusta, jotta ratkaisuilla saavutettaisiin myös taloudellista hyötyä.
Kiertotalouden toteuttaminen tuo rakennushankkeeseen uuden näkökulman ja edellyttää rakennuttajalta muutosta ajattelussa.
Rakennusmateriaali uudelleenkäyttöön raaka-aineeksi muuttamisen sijaan
Kiertotalouskohteissamme tavoite on saada purettavat rakennuksen osat kiertämään uudelleenkäyttöön pelkäksi raaka-aineeksi muuttamisen sijaan. Mitä vähemmän muokattuna voimme käyttää materiaalia, sitä paremmin se toimii myös ympäristön kannalta. Tämä koskee niin purettavia rakennusosia kuin esimerkiksi käytettyjä kodinkoneita.
Uudelleenkäytettävien osien uudelleenkäyttö ja säilytys tulisi toteuttaa lähellä työmaata, jotta osien kuljettaminen edestakaisin ei aiheuta lisäkustannuksia ja päästöjä.
Yhteiset hankkeet lisäävät osaamistamme
SATO on parhaillaan mukana Helsingin kaupungin kiertotalousklusterihankkeessa, jonka tavoitteena on saattaa rakennusalan toimijat yhteen miettimään kiertotalouden edistämistä. Yhtenä klusterihankkeen kohdealueena toimii Helsingin Vattuniemi, jonka alueelle suunniteltu rakentaminen ja uuden kaavan mukainen lisärakentaminen tulee aiheuttamaan myös laajaa purkamista.
Myös meidän omistamamme tontin rakennus Heikkiläntiellä puretaan lisärakentamisen tieltä ja sen tilalle rakennutetaan uusi, noin 80 asukkaan vuokra-asuntokiinteistö. Tavoitteenamme hankkeessa on pilotoida paikalta purettavien rakennusosien hyödyntämistä uudiskohteen ulkorakennusten ja piharakenteiden rakentamisessa.
Aiemmat oppimme kiertotaloushankkeista
Meillä on myös aiempaa kokemusta purkumateriaalien hyödyntämisestä.
Kun purimme elinkaarensa loppuun tulleen kiinteistömme Oulunkylässä syksyllä 2020, teettämästämme kevyestä purkukartoituksesta selvisi, että betonin osuus materiaalista oli kaikkiaan 95 prosenttia. Betonimursketta tarjottiin läheiselle Raide-Jokerin työmaalle, mutta harmillisesti tieto murskeesta tavoitti heidät liian myöhään.
Purkumateriaalien uudelleenkäyttö Oulunkylässä jäi ideaalitilanteesta, joten kokemuksesta oppineena Vattuniemen kohteessa toteutettiin laaja purkukartoitus jo aikaisessa vaiheessa.
Olemme järjestäneet Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa kaksi kierrätys-pop up -tapahtumaa, joissa on etsitty ja löydetty uusia omistajia purettavalle irtaimistolle, kuten kodinkoneille, välioville, naulakoille ja valaisimille. Pop upien paras anti on ollut ennen kaikkea tehokkuus: kun tavara myydään tai annetaan suoraan purkukohteesta ostajalle, vältytään varastoinnin aiheuttamilta kustannuksilta ja vaivalta.
Kiertotalouden kehittäminen vaatii resursseja, aikaa ja innovointia
Rakennuspurkumateriaalin ja rakennusosien uudelleenkäyttö ei ole yksinkertaista ja alalla on edelleen monia haasteita ratkottavana.
Esimerkiksi purettavien osien ominaisuudet, mahdolliset haitta-aineet ja purkumateriaalin tarvitsemat tuotehyväksynnät tulee selvittää varhaisessa vaiheessa, jo ennen purkamista. Uudelleenkäytettävien materiaalien ja rakennusosien tuotehyväksynnälle ei ole vielä valmiita käytäntöjä, joten tuotehyväksynnät tehdään yleensä rakennuspaikkakohtaisesti.
Nämä erilaiset selvitykset, tuotehyväksynnät ja mahdolliset kuntotutkimukset aiheuttavat rakennuttajalle huomattavia kustannuksia ennen kuin edes tiedämme, että voiko purettavia osia tai materiaaleja hyödyntää. Purkumateriaalien hyödyntäjien määrän pitäisikin vielä kasvaa, jotta alalle kehittyisi kunnolliset markkinat ja uudelleenkäyttö olisi kustannustehokas vaihtoehto uusille tuotteille.
Haasteista huolimatta yritysten on kuitenkin pakko kehittää kiertotalousosaamistaan, sillä kehittyvä lainsäädäntö ja yhteiskunta edellyttävät toimia, joiden avulla voimme pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja esimerkiksi neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.
Omissa poteroissa tekemisen sijaan kaikkien alan toimijoiden tulisi innovoida ja toimia ennakkoluulottomasti yhdessä, koska kokonaisuus on iso ja vaikeasti hallittava. Kannustan koko alaa ajattelemaan yhteisöllisesti keskinäisen kilpailemisen sijaan ja luomaan uudenlaista tekemisen kulttuuria. Yhdessä me olemme enemmän.
Kirsi Ojala
SATO Oyj
hankekehityspäällikkö