Pohjois-Suomen rakennusklusteri ry:n toiminnan tärkeimpiä arvoja on kestävän kehityksen edistäminen rakennusalalla. Tämän tavoitteen tueksi käynnistimme vuoden 2026 alussa Betonisynergia-hankkeen, jota rahoittavat Pohjois-Suomen elinvoimakeskus (Euroopan-unionin osarahoittama), SBK-Säätiö sr ja RIL-säätiö. Hanke tähtää vähähiilisen betonin ja geopolymeerien tutkimuksen sekä tuotteistamisen vahvistamiseen kansallisten ja yhteispohjoismaisten verkostojen avulla.
Vähähiilisen betonin ja geopolymeerien käytön lisäämisellä olisi merkittävä vaikutus koko rakennusalan hiilijalanjälkeen. Siksi niiden kehittäminen, testaaminen ja käyttöönoton esteiden poistaminen ovat nyt erittäin ajankohtaisia.
Yksi vähähiilisen betonin käytön suurimmista esteistä on tutkimuksen ja kehittämisen pirstaleisuus. Suomessa tehdään paljon laadukasta tutkimusta, mutta tieto ei aina kohtaa käyttäjiä, valmistajia eikä tilaajia. Tätä on kuvattu tilanteeksi, jossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee.
Olemme pyrkineet vaikuttamaan tähän kokoamalla verkostoja yhteen. Työn vieminen eteenpäin edellyttää kuitenkin myös tutkijoiden, yritysten ja viranomaisten tiivistä panosta. Vaikka aihetta on tutkittu jo vuosikymmeniä, tutkimustulokset eivät ole vielä laajasti siirtyneet tuotteiden käyttöön.
Markkinoilla on jo useita vähähiilisiä betonituotteita. Niiden laajempi käyttö on kuitenkin yhä sidoksissa käytännön haasteisiin, kuten hitaampaan lujuudenkehitykseen verrattuna tavanomaiseen betoniin. Elementtituotannossa tämä tarkoittaa pidempiä muottiaikoja ja tuotannon uudelleenjärjestelyä.
Tällä hetkellä vaikutus hintaan on ollut rajallinen, koska rakentamisen suhdanne on ollut heikompi. Kun ala taas kääntyy nousuun, vähähiilisestä betonista valmistettujen tuotteiden hinta todennäköisesti nousee tavallista betonia korkeammaksi. Siksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka ovat sekä vähähiilisiä että kilpailukykyisiä.
Tällä hetkellä markkinoilla olevat vähähiiliset betonit ovat pääosin GWP-betoneita, joissa sementtiä on korvattu osittain masuunikuonalla. Tulevaisuudessa tämä ei kuitenkaan välttämättä riitä. Kun terästeollisuus siirtyy vähitellen hiilivapaampaan tuotantoon, masuunikuonan saatavuus voi heikentyä. Silloin tarvitaan korvaavia materiaaleja ja uusia teknisiä ratkaisuja.
Geopolymeerien käyttö on tässä mielessä lupaava vaihtoehto, mutta kehitys on vielä Suomessa alkuvaiheessa. Yksi keskeinen syy on standardien puute. Ilman yhteisiä standardeja käyttöönotto etenee hitaasti, vaikka materiaalien potentiaali olisi merkittävä.
Betonisynergia-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa vähähiilisen betonin ja geopolymeerien kehitystä, tutkimusta ja käyttöönottoa. Hanke rakentuu useasta työpaketista, jotka yhdessä tukevat koko arvoketjun kehittämistä.
Vähähiilisen betonin ja geopolymeerien käytön haasteita on paljon, mutta lopulta yksi tärkeimmistä kysymyksistä on tilaaminen. Jos tilaajat ja rakennuttajat eivät aseta vaatimuksia vähähiilisille ratkaisuille, kehitys voi jäädä liian hitaaksi tai jopa pysähtyä kokonaan.
Siksi tarvitaan sekä tutkimusta että käytännön kysyntää. Tarvitaan yrityksiä, jotka kehittävät tuotteita; tutkijoita, jotka tuottavat tietoa; viranomaisia, jotka mahdollistavat käyttöä; ja tilaajia, jotka uskaltavat vaatia uusia ratkaisuja.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakentaminen tarvitsee lisää vähähiilisiä materiaalivalintoja”