Yksi rakentamisalan keskeisimmistä sääntelykehikoista, rakentamislaki, on korjauksen alla. Viime hallituskaudella hyväksyttyyn pakettiin tehdään paraikaa nykyisen hallitusohjelman mukaisia muutoksia.
Ensisijainen tavoite on sujuvoittaa lupaprosesseja, karsia hallinnollista taakkaa ja suitsia hankkeiden kustannuksia. Näin onkin tapahtumassa, kun esitys etenee nykyisessä muodossaan esimerkiksi viranomaisen käsittelyaikatakuusta. Määräaika on tärkeä investoinneille, sillä sujuvoittamisen lisäksi se luo ennakoitavuutta hankkeiden toteuttamiseen.
Rakentamislain muutos edellisellä hallituskaudella laajensi rakentamis- ja purkamisluvan valitusoikeuksia. Korjaussarjassa laajennusta ollaan rajaamassa, mikä on tervetullut parannus. Pahimmillaan valitukset voivat viivyttää kaupunkien kehittymiselle tärkeitä hankkeita ja lisätä tyhjän tilan määrää entisestään.
Nykyhallitus on ottanut aktiivisen otteen normien purkuun, ja korjaussarja sisältää useita ehdotuksia hallinnollisen taakan keventämiseksi. Oli kyseessä sitten rakennuksen tietomallimuotoisen suunnitelman sisältö tai rakentamislupahakemuksen aineistot, on vaatimusten oltava selkeitä ja perusteltavissa. Rakennusvalvontaan on toimitettava vain se tieto, mikä on välttämätöntä viranomaistehtävän toteuttamiseksi. Kansantaloudelle merkittävä rakentamislupaprosessi ei voi olla työväline kerryttää tilastotietoa.
Korjaussarjassa vähähiilisyyden ohjaus on sovitettu paremmin tukemaan rakennushankkeiden käytänteitä. Varsinkin sen osalta, mitä tietoa rakennushankkeissa on eri vaiheissa esimerkiksi rakennustuotteista tai -materiaaleista. Tähän liittyy myös toteumamallin käsitteen tarkentaminen. Jos korjaussarjaan ei olisi tehty näitä muutoksia, byrokratia ja kustannukset olisivat kasvaneet ilman huomattavaa todellista hyötyä. Hyvä lisäys on myös hankekohtaisten erityispiirteiden huomioiminen vähähiilisyyden raja-arvojen asettamisessa.
Korjaussarjan viimeisimmät linjaukset kertovat, että päävastuullisen toteuttajan roolista luovutaan. Tähän suhtaudumme ristiriitaisesti. Korjaussarjan lausuntoversiossa ollut pykälä olisi muodostunut riskiksi rakentamishankkeiden vastuukehikon selkeydelle, eikä pykälä hyväksytyssä laissa tai korjaussarjan versiona olisi juuri tuonut lisäarvoa. Toisaalta lakiuudistuksen alkuperäinen tavoite rakentamisen laadun parantamisesta kehittämällä vastuusuhteita oli kannatettava. Työmaalla käytännön määräysvaltaa käyttävän tahon rooliin olisi sopinut hyvin toteutuksen koordinointivastuu tukemaan rakentamisen laatua.
Viimeisimpien linjausten mukaan käsittelyaikatakuuta, ilmastoselvitystä ja tietomalleja koskevat pykälät tulevat sovellettaviksi vuoden 2026 alusta. Muilta osin rakentamislaki astuu voimaan vuonna 2025. Laki tuo mukanaan isoja muutoksia, joihin alan toimijat valmistautuvat tällä hetkellä. Siirtymäajan pidentyminen tiettyjen vaatimusten osalta on valmistautumista helpottava uutinen. Se, miten uudet pykälät vaikuttavat rakennushankkeisiin käytännössä, jää nähtäväksi.
Rakentamislain soveltamisen käynnistyminen on hyvä mahdollisuus luopua käytännöistä, jotka hidastavat prosesseja tai hankaloittavat niitä. Tämä tuleekin huomioida rakentamislain korjaussarjan perusteluissa ohjeistettaessa lain soveltamiseen. Näin tehdään toteen myös hallituksen linjausta siitä, että sääntelyn on oltava mahdollistavaa eikä yritystoimintaa haittaavaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakentamislain korjaussarjalle on käyttöä”