Rakenteellinen energiatehokkuus – alhaisen hiilijalanjäljen tae

Tietoa kirjoittajasta Asso Erävuoma
Puheenjohtaja, RTT Eristeteollisuus
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Keskustelu rakennusten hiilijalanjäljestä käy kuumana. On hyvä, että asian merkitykseen on herätty, mutta samalla se on jo johtanut ekokikkailuun. Teennäisillä toimilla irtopisteiden kerääminen ei kuitenkaan ole kestävää alan imagon kannalta. Kyse on aina kokonaisuudesta eli koko rakennuksesta koko sen elinkaaren aikana, minkä laskennassa avainasemassa ovat ympäristöselosteet.

Rakennusten hiilijalanjäljestä jopa 75 prosenttia syntyy käytön aikana, mihin tehokkain keino vaikuttaa on rakenteellinen energiatehokkuus eli toisin sanoen rakennuksen hyvä lämmöneristys sekä tehokkaat ikkunat ja ovet. Ympäristöministeriön energiatehokkuusasetuksen pykälä 33 antaa tähän hyvät työkalut, mutta sen käyttö on jäänyt vielä vähäiseksi suomalaisesta minimillä rakentamisen kulttuurista johtuen. Pitkäaikaiset ja valveutuneet kiinteistöjen omistajat, kuten eläkeyhtiöt, toteuttavat lähes poikkeuksetta kohteensa pykälän 33 mukaisesti, mikä edesauttaa kansallisvarallisuuden arvon säilymistä tulevaisuudessakin. Myös rakennusalan ammattilaiset tuntuvat hyödyntävän pykälää omissa kohteissaan alhaisten käyttökustannusten saavuttamiseksi.

Olemme RTT:n Eristeteollisuudessa tehneet lukuisia tutkimushankkeita ja ohjeita rakenteelliseen energiatehokkuuteen liittyen. Pykälä 33 takaa uusille asuinrakennuksille 25–30 prosenttia pienemmän lämmitysenergian kulutuksen ja yli 10 prosenttia pienemmän elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen.

Nämä ovat merkittäviä lukuja, kun tiedämme, että rakennusten lämmityksen osuus energian loppukäytöstä on Suomessa 26 prosenttia ja energian hinta tulee nousemaan merkittävästi energiantuotannon hiilineutraaliustavoitteista johtuen. Vaikka energiantuotanto olisikin joskus niin sanotusti päästötöntä, ei meillä ole varaa energian tuhlaamiseen. Kioton pyramidin mukaisesti lämpöhäviöiden pienentäminen tulisi olla kaiken rakentamisen perusta.

Pykälän 33 käyttö minimitasona saisi aikaan pelkästään uudisasuntokannalle 300 miljoonan kilon CO2e-elinkaarisäästöt vuosittain. Joka vuosi, jonka käytämme odotteluun, jätämme tämän potentiaalin käyttämättä ja lukitsemme sen vuoden rakennusten päästöt vähintään seuraavaksi 50 vuodeksi. Poliittisten irtopisteiden keräämisen sijasta meidän tulisikin nyt toteuttaa merkittävän potentiaalin omaavat toimenpiteet viipymättä.

Uudisrakentamisella on merkitystä, koska rakennuskantamme uudistumisvauhti seuraavan 30 vuoden aikana on kaupungistumisesta johtuen merkittävästi kovempaa. RT:n ennusteissa on ennakoitu, että lähes puolet Suomen rakennuskannasta rakennetaan uusiksi vuoteen 2050 mennessä.

Tiedän, että monet lukijoista miettivät, onko rakenteellinen energiatehokkuus kosteusriski?

Ei ole. Näin todettiin viime viikolla Tampereella Rakennusfysiikkaseminaarissakin, kunhan rakenneratkaisut ja materiaalit ovat vikasietoisia ja tämän päivän vaatimusten mukaisia. Sama on osoitettu useissa kymmenissä tutkimushankkeissa. Ilmastonmuutoksen takia ääriolosuhteet yleistyvät, ja myös näitä vastaan rakenteellinen energiatehokkuus antaa hyvät valmiudet. Varmastikin kaikki ymmärtävät, että menneen vuosituhannen rakenneratkaisut ja 2020-luvun eivät ole samanlaisia.

Siirtyessämme 2020-luvulle näkisin, että rakennusala pystyy helposti vastaamaan hiilineutraaliushaasteeseen omalta osaltaan. Kohta 20 vuotta on spekuloitu, ja nyt on toteuttamisen aika.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakenteellinen energiatehokkuus – alhaisen hiilijalanjäljen tae”

  1. Onpa yllättävää. Eristeteollisuuden edustaja paasaa, että eristeitä pitäisi käyttää enemmän. On varmaan ihan puhtaasti ympäristönäkökulma käytössä. Missään nimessä tämä kirjoitus ei sisällä eristeteollisuuden myynnin edistämistä. Mielestäni tämmöisiä kirjoituksia ei saisi edes julkaista kommenttina tai näkökulmana, kun kyseessä on päivänselvä mainos. Tämä menee samaan kategoriaan sokeriyhtiöiden 60-luvulla julkaisemien kirjoitusten kanssa.

  2. Se on, kun riippumattomat toimijat ja tutkijat ovat pieniä, jotka on työnnettävä kartellien alta pois. Joku sellainen voisi tulla tulokseen, että vanhan rakennuskannan merkitys on suurempi.Kosteusriski riippuu enemmän ilmastosta kuin materiaaleista, kosteusriski vähenisi merkittävästi, jos rakennettaisiin ruostumattomasta teräksestä koko rakennus.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi