Kokeile kuukausi maksutta

Rumat Herran huoneet

Tietoa kirjoittajasta Anne Korhonen
Toimituspäällikkö, anne.korhonen@sanoma.com, Twitter: @KorhonenAnne
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Helsingin Sanomat järjesti kilpailun rumimmasta kirkosta ja antoi kansalle mahdollisuuden ratkaista sen, mikä on hyvää ja kestävää arkkitehtuuria. Ikävää populismia, sanoivat tähän arkkitehdit kiusaantuneena tästä kansalaisten kuuntelemisesta.

Voittajaksi valikoitui arkkitehti Heikki Castrenin suunnittelema Konalan kirkko, joka valmistui vuonna 1973. Samaisen arkkitehdin kädenjälkeä Helsingissä on myös Makkaratalo, jota sitäkään kansa ei ole koskaan rakastanut. Hyvänä kakkosena rumimmat kirkot äänestyksessä tuli betonibrutalismin isänä tunnetun Aarno Ruusuvuoren suunnittelema Tapiolan kirkko.

Näiden kahden kirkon lisäksi rumimpien listalle pääsivät Lauritsala, Kortepohjan seurakuntakeskus ja kirkkosali, Huutoniemen kirkko, Kouvolan kirkko, Maunulan kirkko, Loimaan kaupunginkirkko, Kalevan kirkko, Järvenpäänkirkko, Myyrmäen kirkko, Jakomäenkirkko, Kannelmäen kirkko, Imatran kosken kirkko ja Alavan kirkko.

Arkkitehteja kansan maku ei taatusti miellyttä, sillä listalle mahtui useita huippuarvostettuja kohteita. Itseäni listalla ihmetyttivät Juha Leiviskän Myyrmäen kirkko sekä Reima Pietilän Kalevan kirkko. Kyseessä on kaksi Alvar Aallon jälkeisen ajan arvostetuinta arkkitehtia maassamme. Niiden nosto äänestykseen saattoi olla myös Helsingin Sanomien toimittajien provokaatiota.

Leiviskän arkkitehtuurissa viehättävät valo ja avaruus. Myyrmäen kirkkoa on sanottu valon kirkoksi. Mutta ei auta, rumimpien listalla se sai sijan 11. Kalevan kirkko puolestaan on ollut Museoviraston suojeluksessa vuodesta 2006 lähtien. Viljasiiloa muistuttavan ulkonäön vuoksi kirkkoa on kutsuttu ”sielujen siiloksi” tai Viljasen siiloksi rakennusaikana Kalevan kirkkoherrana toimineen Paavo Viljasen mukaan. Monumentaalisuus, omaperäisyys tai arkkitehtuurista innostuneiden turistikohteena oleminen ei kuitenkaan tavallaista kansaa puhuttele. Rumimpien listan sija 9.

Betonikirkot keräävät vuodesta toiseen kritiikkiä. Monien mielestä ne ovat niin rumia, ettei siellä voi viettää häitä, tuskin hautajaisiakaan. Kirkon on näytettävä kirkolta, sellaiselta kuin hääkirkkona huippusuosittu Pyhän Laurin kirkko Vantaalla.

Mutta kirkot ovat oman aikansa tuotteita. 1960-luvulta lähtien kirkko on pyrkinyt lähentymään ihmisen arkea. Jumalanpalvelustilan lisäksi kirkon yhteyteen rakennettiin seurakuntasaleja ja palloiluhalleja.

Kirkkojen todellinen kauneus asuu usein rakennusten sisällä, vaikka alun perin temppeleiden piti tietenkin näyttää myös  jumalan ja hallitsijan voimaa ja mahtavuutta. Ei Suomen suosituin kirkko, Temppelinaukion kirkkokaan ole ulkoa päin juuri minkään näköinen. Silti turistilaumat löytävät sinne tiensä ja ällistyvät päästyään sisälle. Tuokin kirkko sai aikanaan paljon arvostelua, niin kansalaisilta kuin yllättäen arkkitehdeiltakin.

Arkkitehti Juha Leiviskä sanoo, että ”arkkitehtuurissa on kyse tilaprosesseista ja tilojen järjestäytymisestä toisiinsa. Arkkitehtuuri on parhaiten koettavissa liikkumalla, elämällä tiloissa.” Kirkon sisätilan on viritettävä hartaaseen tunnelmaan. Helpoiten siihen pääsee tilassa josta on riisuttu kaikki turha. Toisaalta keskiajan kirkot taas suorastaan pursuavat koristelua eli ei tässäkään ole yhtä oikeaa linjaa.

Kaikki kirkot eivät saa arkkitehdeiltäkään ilonkiljahduksia. Arkkitehti Ilpo Aarniala kirjoittaa Hullu Arkkitehti -blogissaan 1960-80 –luvulla rakennettujen kirkkojen muotovirtauksista. Suurin osa esitellyistä kohteista löytyy rumimpien kirkkojen listauksesta. Karuuden tavoittelussakin on rajansa. Tapiolan kirkosta Aarniala toteaa blogissaan, että pelkistetty kirkon olemus on saavutettu paitsi selkeillä muodoilla myös karuilla valinnoilla. ”Alttariseinä on liiankin karu minun mieleeni. Ei ole kiva tuijottaa koko ajan harmaata leca-harkkoseinää, vaikka puhtaaksimuuraus onkin tarkasti toteutettu.”

Helsingin Sanomien rumimpien kirkkojen äänestys oli sinänsä kiinnostava ja keskustelua herättävä, mutta ehkä listalla olisi voinut olla muitakin kuin moderneja kivikirkkoja. Kai puukirkoissakin jonkun mielestä joku ruma on? Vai onko rumimmat hävinneet ajan saatossa?

Entä millainen lista syntyy kauneimmista kirkoista? Lista varmaankin koostuisi perinteisistä kirkoista. Kärkikahinoissa olisivat varmastikin ainakin Helsingin Tuomiokirkko ja Kerimäen puukirkko. Mutta veikkaampa, että joku piruntorjuntabunkkereistakin saisi tässä äänestyksessä ääniä.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Rumat Herran huoneet”

  1. Kalevan kirkon kauneutta en osaa kommentoida. Mutta akustisesti se on kohtalaisen ongelmallinen tila. Enkä tarkoita mitään pientä ongelmaa akustisessa hienosäädössä, vaan sitä, että ihan tavallisesta puheestakaan on siinä kirkossa vaikea saada ilman vaivannäköä selvää, kun eri suunnilta tulevat kaiut puurouttavat puheen epäselväksi. Äänentoistolaitteistoilla ja e-rit-täin hi-taal-la pu-he-ryt-mil-lä ongelmia on tässä suhteessa vähän saatu vähennettyä, mutta ei kokonaan poistettua, ja hidas puherytmi vaikeuttaa kuulijan ajatuksissa kiinni pysymistä. Sellaisia konsertteja varten, joissa kaiku on vain hyvä juttu, tuo tekstiilitön karu tila sopii sen sijaan oikein hyvin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat