Liikuimmepa itse tai emme, olipa meillä autoa tai ei, käytämme kaikki teitä. Yhteiskuntamme ja esimerkiksi rakennukset, käyttämämme energia tai syömämme ruoka hyödyntävät täysimittaisesti Suomen tiestöä. Rakennusmateriaalit kaadetaan tai louhitaan ja niitä jalostetaan ennen kuin niistä rakennetaan taloja ja toimistoja. Tuulivoimaloita pystytetään, metsähaketta kuljetetaan hakkuutyömailta lämpölaitoksiin ja energian siirtoverkkoja rakennetaan ja huolletaan. Ruoka tuotetaan maatiloilla. Lannoitteet ja koneet liikkuvat, ja ruoka siirtyy tiloilta teollisuuteen ja kauppojen kautta kuluttajalle.
Kaikki yhteiskunnan ja ihmisen elämän perustoiminnot vaativat raaka-aineiden ja tuotteiden liikkumista, ja pääosa tästä liikkumisesta tapahtuu teitä pitkin. Hyväkuntoinen infra on ensiarvoisen tärkeä yhteiskunnan toimivuuden kannalta, ja sitä ei missään olosuhteissa pidä siirtää pois valtion omistuksesta ja sitä myötä poliittisesta ohjauskeinovalikoimasta.
Suomessa verotetaan teiden käyttäjiä raskaasti, noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Tällä rahalla on saatu paljon hyvää aikaiseksi yhteiskunnassa, mutta teitä sillä ei ole pystytty pitämään kunnossa. Polttoaineverolla ollaan saavuttamassa haluttu tulos. Autokanta sähköistyy ja muuttuu koko ajan päästöttömämmäksi. Paradoksaalista kyllä, nyt ollaan sen edessä, että vaje pitäisi paikata jollain. Koska kaikki hyödymme infrastruktuurista, voitaisiin ehkä ajatella, että kaikki osallistuisivat sen maksamiseen kollektiivisella maksulla. Maksun sitominen ainoastaan liikkumisvälineen omistamiseen tai sillä liikkumiseen ei ole perusteltua.
Liikkumisen siirtäminen rautateille on ehdottoman kannatettavaa, mutta tosiasia on, että Suomen pinta-alasta noin 70 prosenttia on saavutettavissa ainoastaan teitä pitkin. Näille alueille ei ole missään nimessä kannattavaa rakentaa uusia ratayhteyksiä, joten tiet on pidettävä kunnossa, jotta ihmiset sekä elinkeinoelämän tuotteet ja raaka-aineet liikkuisivat. Nykyisestä liikenneverkosta tulisi ottaa ensisijaisesti kaikki hyöty irti ennen kuin haaveillaan miljardiluokan uusrakentamisesta. Modernisoidaan nykyverkkoa ja tasoitetaan kuoppia. Tämä oli tahtotilana myös viiden järjestön viime perjantaina julkaisemassa väylävisiossa vuodelle 2050.
Teiden ja ratojen korjausvelka, kolme miljardia euroa, tuntuu pieneltä rahalta verrattuna siihen, mitä uusiin ratahankkeisiin ollaan laittamassa. Jos tällainen raha olisi olemassa korjausvelan poistamiseen, niin uskallan väittää, että koko Suomi hyötyisi enemmän kunnossa olevasta nykyliikenneverkosta kuin muutamista isoista hankkeista.
Hyvässä kunnossa olevassa infrassa on sekin hyvä puoli, että sen kunnossapito on nykyistä paikkaa ja parsi -mallia edullisempaa. Kunnossapito voidaan tehdä ennakoidusti, edullisin ja pienin toimenpitein ennen kuin isoja vahinkoja on päässyt syntymään itse tiehen. Digitaalisia työkaluja teiden kunnon ennustamiseksi voitaisiin hyödyntää entistä paremmin.
Suomen tiestö on kansallinen voimavara, joka on kaikkien käytössä ilmaiseksi kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Tiestö on ainut liikenneinfra, joka kattaa koko Suomen, ja se yhdistää kaikki liikennemuodot toimivaksi kokonaisuudeksi. Kun tiestö on kunnossa, hyödymme kaikki siitä matalampina päästöinä, edullisempina kuljetuksina ja turvallisempina ympäristöinä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Suomi kaipaa moderneja väyliä, ei uusia yhteyksiä”
Erittäin hyvä kommentti, jokainen autoilija toivoo parasta tietä. Riskienhallinnan osalta toivotaan myös parasta.