BIM-osaaminen on Suomen vahvuus, mutta kärkipaikkamme ei ole enää itsestään selvä. Esimerkiksi Englannissa BIMistä puhuvat jo poliitikotkin. BIM nähdään siellä selvästi kansantalouden kilpailukeinona ja vientivalttina. Hallitus on alkanut vaatia BIMin käyttöä kaikissa julkisissa projekteissa.
Brasiliakin on yllättävän vahva ja aktiivinen osaaja, Kiinassa erityisesti energiatehokkuuden vaatimus edellyttää asian rajua kasvua ja Yhdysvalloissa BIMiä otetaan käyttöön yhä nopeutuvalla vauhdilla.
Toki kartalla on paljon valkoista: Etelä-Euroopan maissa 60 prosenttia markkinoista on asiasta onnellisen tietämättömiä. Viennille siis löytyy tilaa omalla talousalueellakin.
BIMin käyttöönottoa mietittäessä yksi tärkeimpiä seikkoja on saada esiin faktoja päätöksenteon tueksi. Sellaisia voidaan osoittaa yhä useammin, varsinkin kun alalla fokus siirtyy yhä enemmän esivalmistukseen ja logistiikkaan. Säästöt ovat esimerkiksi seinien kohdalla yli 50 prosenttia.
Isojen osien esivalmistus on Englannissa voimakas trendi, ja koska se edellyttää hyvin huolellista suunnittelua, BIM on tähän luonteva ratkaisu. Se antaa mahdollisuuksia joustavaan, räätälöityyn rakentamiseen.
Suurin ongelma BIMin käyttöönotossa on ollut kiinteistönhallinnan saaminen mukaan. Kaksikymmentä vuotta on jatkuvasti puhuttu siitä, kuinka BIM tuo kiinteistöjen omistajille suuria hyötyjä. Edelleen se on pelkkää puhetta.
Komea poikkeus kuitenkin löytyy. Manchester City Council otti BIMin käyttöön pääkirjaston peruskorjauksen suunnittelussa. Nyt MCC on alkanut tarkastella mallin arvoa kiinteistönhallinnassa käytännön esimerkkien kautta. Kun nykyisessä prosessissa iv-järjestelmään kuuluvan moottorin vaihtoon kuluu neljätoista työtuntia ja viive on neljä viikkoa, BIM-mallissa siihen kuluu kolme tuntia ja viive on yksi työpäivä. Toinen monista esimerkkita- pauksista oli selittämätön veden kertyminen järjestelmään – perinteisellä tavalla viive oli 12 viikkoa ja työn kesto 23 työtuntia, BIMillä vastaavasti yksi työpäivä ja 10 työtuntia.
MCC teki selkeän päätöksen BIMin käyttöönotosta kiinteistönhallintaansa. Suurimpana etuna pidettiin sitä, että korjauksesta johtuva merkittävä häiriö käyttäjille lyheni viikoista päivään.
Keskeisin tehtäväni professorina on selvittää se, kuinka alan ammattilaisia tulee kouluttaa. Opiskelijat ovat pelanneet tietsikalla koko ikänsä. Heille on täysin normaalia toimia 3D-ympäristössä. Kuitenkin me laitamme heidät tekemään 2D-piirustuksia. Eikö olisi luontevampaa antaa heidän jatkaa tottumallaan tavalla ja opettaa vasta myöhemmin, kuinka mallit generoidaan piirustuksiksi? Voi lisäksi olla, ettei piirustuksia kohta edes tarvita mihinkään teknologian kehittyessä.
Ainakaan robottien marssia raksalle ei pysäytä enää mikään. Esivalmistukseen ne tulevat varmaankin ensin, mutta myöhemmin työmaallekin, missä mallitieto pystyy ohjaamaan niitä suoraan. Arkkitehdille avautuvat silloin huikaisevat näkymät, sillä robotille muoto on materiaaleja halvempaa eli juuri päinvastoin kuin tähän saakka.
Viestini Suomen rakennusalalle on, että on mietittävä sitä, mitä rakennusala tulee olemaan kymmenien vuosien aikavälillä ja mitä teknologioita silloin käytetään.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomi on BIMin kärkimaa, mutta ero kapenee”