ROTIA rakentamiseen Marjukka Korhonen Ei kommentteja

Taide viitoittaa tietä kaupunkien keskustoihin

Suomessa on käynnissä uudenlainen kokeilu kuntien yhteisen taideasiantuntijan käytöstä. Julkisen taiteen suunnittelukohteina ovat niin liikenteelliset solmukohdat kuin kaupunkien keskustat. Riihimäen kaupunki käynnisti vuonna 2015 Yhteiskuntataiteilijatoiminnan Helsinki – Tampere välin kunnissa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen avulla. Toiminta laajenee tämän syksyn aikana myös Seinäjoelle.
Hankkeessa etsitään uusia tapoja tuottaa taideasiantuntijuutta osaksi rakennetun ympäristön suunnittelua. Päämääränä on tuoda kuntiin sellaisia rakenteita ja pysyviä toimintoja, joiden avulla taidetta voidaan toteuttaa julkisiin tiloihin.

Yhteiskuntataiteilijatoiminta toteuttaa suhteellisen uutta toimialaa eli taiteen asiantuntijatyötä usean kunnan yhteisenä palveluna. Kun suunnitteluhankkeissa taiteen asiantuntijatyötä toteutetaan riittävän varhaisesta vaiheesta alkaen, voidaan julkisen taiteen toteutukselle luoda ohjeistuksia jo kaavoitusvaiheessa. Samalla voidaan hyödyntää tontinluovutus- ja maankäyttösopimuksia sekä ennen kaikkea toteuttaa taideteosprojektit kiinteänä osana muuta suunnittelua ja rakentamista.

Nykyisellään julkisen taiteen toteuttaminen voi tipahtaa kuntien toimialojen välille ilman vastuutahoa.
Yhteiskuntataiteilijatoiminnan perustana on monialainen yhteistyö kunnissa, joissa toimialat ovat usein sektoroituneita. Yleisten alueiden, kuten puistojen, katujen, aukioiden ja rakennusten suunnittelu on muuttunut monella tavalla. Osana tätä kokonaisuutta myös kuvataiteen yhdistämisessä rakentamiseen kohdataan uusia haasteita. Samanaikaisesti on selvää, että alalla on myös paljon käyttämätöntä potentiaalia. Kysymys ei ole niinkään rahasta vaan arvoista, toimintatavoista ja yhteistyöstä. Kysymys on rohkeudesta luoda uusia prosesseja, joissa taide on osa kokonaisuutta.

Väyläympäristön eritasoliittymien ja kaupunkien keskustojen ympäristöjen teknisessä toteutuksessa on moni asia kohdallaan. Tiettyihin asioihin ei kuitenkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Esimerkiksi matkailijoiden voi olla vaikea löytää kaupunkikeskustoihin, sillä niihin johtavat liittymät eivät usein erotu samankaltaisista ja metsäisistä ympäristöistä. Keskustat eivät myöskään aina tarjoa riittävästi oleskelu- ja kohtaamispaikkoja eri ikäisille asukkailleen. Hyvästä keskustakorttelista pitäisi löytyä riittävän tiheään toteutettuja, mieleen jääviä kohtia. Niitä, jotka johdattavat kulkua ja rakentavat pieniä alueellisia ytimiä.

Julkinen taide osana monialaista suunnittelua voisi olla vastaus tähän kaikkeen. Ei ole olemassa rajoja sille, mihin nykytaidetta voi sijoittaa. Taiteen ammattilainen voi kuulua suunnitteluryhmään ideoiden ja kehittäen sekä muokaten suunnitelman sisältöä. Ja tuoden uuden näkökulman työhön.

Rakennettu ympäristö on paljolti nuorta ja samankaltaista. Julkinen taide luo uniikkia ympäristöä. Taideteosten sijaintipaikat ovat usein mieleenpainuvia ja tunnistettavia kohtia. Taide on sisältöä, olemista, visuaalisia viestejä, visuaalista happea.

Kokemus Yhteiskuntataiteilijatoiminnasta kuluneen kahden vuoden ajalta ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että nykytaidetta voidaan tuottaa laajemmin kaikille avoimille alueille kunnissa hyödyntäen käynnissä olevia prosesseja. Avain tähän on taiteen asiantuntijatyö. Taiteellisella osaamisella voidaan tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuja kaupunkikehittämiseen sekä luoda identiteettiä rakennettuun ympäristöön.

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com

www.twitter.com/ROTI2017

www.facebook.com/ROTI2017

www.roti.fi

Marjukka Korhonen

ROTI 2017 -hankkeen Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide-paneelin jäsen
kuvanveistäjä KuM, Yhteiskuntataiteilijatoiminta, Riihimäen kaupunki

Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia