Taloyhtiöt odottavat lottovoittoa kulman takaa

Kiinteistönomistajat odottavat talouden elvytyspakettiin liittyviä rakentamiseen kohdistuvia toimia yhtä kiihkeästi kuin rakennusalakin. Ainoa erotus on se, että kiinteistönomistajat istuvat sen rahamassin päällä, jonka sisällöstä urakoitsijat vain haaveilevat. Ja haaveiluksi uhkaa jäädäkin, sillä viimeaikaiset puheet ja lupaukset erilaisista tuista ovat halvaannuttaneet korjausrakentamismarkkinat täysin.

Vielä loppusyksystä lupaavalta vaikuttanut asuntokorjaaminen alkoi ensin hiipua siksi, että julkisuudessa esiintyi keskustelua urakkahintojen putoamisesta talouden hiipumisen myötä. Näinhän tapahtuikin, mutta silti hankkeet eivät etene. Nyt taloyhtiöissä odotellaan, että hallituksen elvytyspaketti tuo muassaan viime lamasta tutun korjausavustuksen. Ja voi olla, ettei sekään vielä riitä, jos joku möläyttelee uusia ideoita jälleen uusista tukimuodoista tai antaa ymmärtää, että sellaisia saattaisi olla vielä vireillä.

Ympäristöministeri Jan Vapaavuoren toivoisi tässä tilanteessa hieman jo hillitsevän ideariihtään. Hyvää tarkoittavat ulostulot ja ehdotukset ovat kääntyneet itseään vastaan: taloyhtiöiden korjaushankkeet pysyvät jäissä, kun väki odottaa yhä uusia tukimuotoja kuin lottovoittoa kulman takaa: kun nyt luvataan jo kymmenen prosentin tukea, mitähän saadaan keväämmällä, jos näkymät vielä huononevat?

Ensi syksyyn mennessä taloyhtiöt päättävät lopulta käynnistää korjaushankkeensa, mutta kaikki tekijät on siihen mennessä lomautettu tai irtisanottu. Ja ne muutamat jäljelle jääneet firmat myyvät ei-oota.

Viime laman perusteella voidaan arvella, että iso osa työttömäksi jääneistä rakennusmiehistä ei välttämättä ole enää työmarkkinoiden käytettävissä puolta vuotta myöhemmin. Vuosikymmenen korjausbuumista uhkaakin muodostua vuosisadan korjauskatastrofi – ja vain löysien puheiden vuoksi.