Kokeile kuukausi maksutta

Tunnista ja ennakoi, tarkista ja raportoi, valvo ja dokumentoi – helpommin sanottu kuin tehty?

Tietoa kirjoittajasta Tuula Råman
Rakentamisen Laatu Rala ry, toiminnanjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamisen laadusta ja laaduttomuudesta on viime viikkoina kirjoitettu paljon. Rakennuslehti julkaisi äskettäin oman laatukyselynsä tulokset, joissa peräänkuulutettiin ammattiylpeyttä, parempaa valvontaa, järkeviä aikatauluja ja alan koulutusta. Samaan aikaan samaa aihepiiriä kartoittaneessa Ralan LaatuPulssi-kyselyssä nousivat esiin täysin samat asiat.

Rakennushankkeista valtaosa onnistuu, mutta alalla on laaduttomuutta edelleen liikaa ja huono laatu on tärvännyt koko alan maineen. Syitä laatuhaasteisiin on monia. Ralan laatupulssikyselyn vastauksissa todettiin, että ketju suunnittelusta lopputarkastukseen on saatava paremmin haltuun. Itse olen puhunut paljon rakentamisen koko arvoketjun hallinnasta ja kaikkien hankkeessa toimivien osapuolten osaamisen ja laadun tuottamisen varmistamisesta. Ketjuttaminen pitää saada vähemmäksi, motivaatio, asenne ja prosessit kuntoon. Myös tilaajien osaamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Nämä eivät ole uusia asioita. Mikään viime viikkojen laatukeskustelussa esiin nousseista asioista ei ole ollut uusi tai yllättävä. Jos meillä on lääkkeet tiedossa, miksi potilas ei parane?

Uudistunut hankintalaki on nyt ollut voimassa runsaat neljä vuotta. Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli painottaa hankinnoissa vahvemmin laatukysymyksiä. Uudistuksessa pyrittiin myös yksinkertaistamaan hankintamenettelyn selvitystoimenpiteitä. Pelkästä hintakilpailusta haluttiin eroon ja tilalle nostettiin vahvempi laatunäkökulma.

Hankinnoissa yritysten välisen vertailun lähtökohtana tulee olla paras hinta-laatusuhde ja kokonaistaloudellisin ratkaisu. Laatukriteeristön käyttäminen yhtenä tapana arvioida eri tarjoajien välisiä eroja edellyttää, että tilaaja ilmoittaa ehdokkaiden soveltuvuudelle asetetut vaatimukset selkeästi ja yksiselitteisesti. Tässä ei ole kuitenkaan kaikilta osin onnistuttu. Julkisissa kilpailutuksissa laatuvaatimusten tuominen mukaan kilpailutuksiin lisää riskiä joutua markkinaoikeuteen ja sitä kautta mahdollisiin projektien myöhästymisiin. Jo vuosia jatkunut tiukka kustannuskuri ja sen myötä ”kokonaisedullisuuden” kääntyminen tarkoittamaan halvinta mahdollista tarjousta näkyy kentällä.

Suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta edellytetään todennettua osaamista, suunnittelu- ja toteutusorganisaatioilta sertifioituja laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiä sekä onnistuneita referenssinäyttöjä. Entä tilaajaorganisaatioiden oma laadunhallintaosaaminen? Ovatko tilaajaorganisaatioiden prosessit kunnossa vai kaipaisivatko myös ne parantamista, jotta hankinnan laatua tilaajaorganisaatiossa saataisiin parannettua?

Rakennusala on yhteisin ponnistuksin onnistunut parantamaan turvallisuutta työmailla. Myös harmaan talouden torjuntaa on saatu paremmaksi. Hyvä laatu ei kuitenkaan ole noussut riittävän selkeäksi tavoitteeksi ja nyt pelätään, että myös ympäristöasiat ajavat laadun edelle.

Rakentaminen laadun elementtejä on paljon ja ne tulee voida sovittaa kokonaisvaltaisesti laadukkaaksi toiminnaksi. Kyseessä on jatkuva, pitkäjänteinen toiminta, jolla varmistetaan tuotteiden, rakenteiden, prosessien ja koko rakennetun ympäristön elinkaaren kattava laadusta huolehtiminen. Jos ongelmia syntyy, ne pitää korjata ja huolehtia, ettei niitä synny enää tulevaisuudessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Tunnista ja ennakoi, tarkista ja raportoi, valvo ja dokumentoi – helpommin sanottu kuin tehty?”

  1. Mites tuo RALA-sertifikaatin myöntäjien laadunvarmistus. Kuka dokumentoi RALA:n prosesseja ja sertifioi ne. Sivusta seuranneena työtä olisi paljon tehtävänä.

  2. Ketä hittoa kiinnostaa mikään laatu, kun kaikki tietää että varsinkin Kaupunkien kiinteistöt pilataan poliittisilla kuningasideoilla?

    Olen ollut monessa sisäilmasaneerauksessa mukana, ja lähes aina ongelma on ILMANVAIHTO, eli joko siellä pääsee ikivanhan kanaviston eristevillat lasten sieraimiin, tai sitten on tullut sitä sädesientä.

    Lähes kaikki ongelmat johtuvat siitä, että esimerkiksi nyt, juuri tällä hetkellä, KAIKKIEN koulujen ilmanvaihto on kiinni, koska on loma, ja ”säästetään” sähköä.

    Toisin sanoen, talven aikana kertynyt kosteus ei tuuletu pois, eikä myöskään maakosteus. Moni koulu on rakennettu maavaraiselle laatalle, varsinkin vanhemmat koulut sekä päiväkodit.

    Kosteus siis kertyy vuositolkulla rakenteisiin, koska sitä ei tuuleteta kesällä pois.

    Tämä on äärimmäisen tiukkaan juurtunut tapa, joka pakko kitkeä pois. Asiantuntijoita ei kertakaikkiaan kuunnella lainkaan, vaan mennään koko ajan siinä punaisessa hetkessä, ja tuijotetaan ainoastaan sähkölaskua.

    Vantaan kaupungillakin on oikein kiva julkaisu netissä, että ”tuemme sisäilmaongelmista kärsiviä oppilaita,” ja että ”otathan yhteyttä, jos oireilet niin me autamme.”

    Mutta kukaan ei ymmärrä kutsua ammattilaista paikalle, joka olisi voinut pelastaa tilanteen pelkästään sillä että ohjelmoi Oumanin tai Siemensin niinkuin se pitää ohjelmoida.

    Ei, ei näin, vaan juoksutetaan huoltomiehiä ajastamassa niitä ilmanvaihtoja ties minkä kissanristiäisen vuoksi, mitä kouluissa kesäisin vietetään. Tämä on varmaan halpaa, ja hiilineutraalia, kum vedetään Hiacella pitkin kaupunkia räpläämässä säätökelloja sekä vakkeja, joista ei edes ymmärretä mitään.

    1. Tämä menee taas yksinpuheluksi, koska tämä on Länsiryssälä, ja täällä tehdään asiat kuin 70-luvun Venäjällä.

      Se kuka puhuu totta, erotetaan, ja lähetetään ns. Siperiaan, eli monon kuvaa perseeseen, koska strastuit tavarits, paskaan astuit, kun astut byrokratian varpaille. Eli turha kuvitellakaan enää pääsevänsä lähellekään sen organisaation toimintaa.

      Tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa ketää ei enää kiinnosta pätkääkään mitä tapahtuu, ja ilmapiirin valtaa totaalinen apatia.

      Tiede kuolee, taito kuolee, tai esim. muuttaa maasta. Eli onnea vaan saada osaajia pysymään vaikka kankeassa Yliopistomaailmassa. Kyllä täällä osataan antaa korkeakoulutus vaikka ulkomaalaiselle opiskelijalle, mutta jääneekö tänne, kun se iskee pari kertaa päänsä tähän byrokratian ja pikkuhitlereiden kiviseinään nimeltä Suomi.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tuula Råmanhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tuula-raman/