Rovaniemeläinen Roadscanners Oy on voimakkaasti kansainvälistyvä (2/3 liikevaihdosta on vientiä) yhtiö, joka on kasvanut viime vuosina 20-30 prosentin vuosivauhtia, ja samaan aikaan yhtiö on sijoittanut avainresurssejaan voimakkaasti tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin. Miksi tällainen liiketoimintastrategia on valittu?
”Helpoin tapa ennustaa tulevaisuutta on tehdä sitä itse”. Tämä Rooman keisareilta lainattu viisaus on ollut mottonamme. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että vuosien varrella yhtiön oman tuotekehityksen osuus liikevaihdosta on ollut 10-25 prosenttia ja kaikki yhtiön tuotot on käytännössä sijoitettu erilaisiin t&k-hankkeisiin, joskus jopa yhtiön lyhyen tähtäyksen kasvun kustannuksella.
Suomalaisella konsulttiyritysten kustannustasolla ei kuitenkaan päästä maailmalle, jos yrityksillä ei ole tarjota uusia ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin tai kilpailijoihin verrattuna ylivoimaista osaamista ja tuotteita. Näitä ei tehdä ilman panostuksia t&k-toimintaan ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Huippuosaajaksi ei ilmoittauduta.
Tutkimuspalvelut voivat olla myös merkittävä osa yhtiöiden konsultointiliiketoimintaa. Olemme mukana viidessä kansainvälisessä liikenneinfra-alan tutkimusprojektissa, joista kahta rahoittaa Yhdysvallat ja kolmea EU. Monivuotisina projekteina ne varmistavat yhtiön kassavirtaa pitkällä tähtäyksellä ja toisaalta avaavat ovia eri maiden infrahankkeista vastaavien päättäjien parissa. Lisäksi projekteissa verkostoidutaan alan tutkijoiden kanssa, ja ne ovat myös parhaita näköalapaikkoja alan kehityksen seurannassa.
Suomessa tutkimusinvestointien merkitystä ei ole tajuttu ja yritykset ovat kuihduttaneet itsensä kovalla hintakilpailulla, jossa pitkän tähtäyksen t&k-toiminnalla ei ole sijaa. Koetaan, että t&k-panostukset ovat pois yhtiön tuloksesta, mikä pitääkin paikkansa vuositasolla. Rakennusalalla t&k-toiminta ei kuitenkaan voi toimia kvartaalitalouden ehdoilla, ja alalla tulisi olla uskallusta visioida kehitystä myös pitemmällä tähtäyksellä. Menestyvien tuotteiden luominen edellyttää useimmiten myös perustutkimusta ja siihen tarvitaan yritysten panostusten lisäksi yliopistoja. Ne tarvitsevat pitkäjänteistä rahoitusta pitääkseen osaavan henkilöstön tutkimushankkeissa.
Myös Liikenneviraston, kaupunkien ja kuntien rooli t&k-toiminnassa on tärkeä, ja panostusten laiminlyönnillä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Tästä esimerkkinä toimii tietutkimuksen ja rautatietutkimuksen kehityksen välinen ero. Kun Tiehallinto siirsi vastuun tuotekehityksestä yrityksille, se johti 2000-luvulla tiealan kehityksen halvaantumiseen. Toisaalla RHK jatkoi tutkimuspanostuksiaan, ja nyt rautatierakenteiden hallinnan osalta suomalainen tietotaito on maailman huippua. Tämä näkyy käytännössä myös Roadscannersin ulkomaisten rautatieprojektien liikevaihdossa. Kun uusi tutkimustieto saadaan jalkautettua Suomessa kentälle käytännön hankkeisiin, se näkyy jatkossa myös rautateiden kunnossa. Samalla suomalaisten toimijoiden rautatiealan kilpailukyky kasvaa merkittävästi tilanteessa, jossa rautatieinvestointien määrä jo pelkästään Suomen lähialueilla on lähivuosina kymmenien miljardien luokkaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tutkimus ei vie vaan tuo tulosta”