Uusi rakentamislaki ohjaa rakentamista vähähiilisyyteen, mutta se edellyttää myös aidosti digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa vuodesta 2025 lähtien.
Laki esimerkiksi vaatii, että uudelle tai rakentamislupaa edellyttävälle korjattavalle rakennukselle on laadittava koneluettava seloste, joka sisältää tiedot käytetyistä järjestelmistä, laitteista ja materiaaleista.
Käytännössä tämä tieto on sisällytettävä tietomalliin, jonka moni on mieltänyt tähän saakka lähinnä rakennuksen virtuaaliseksi 3D-malliksi. Jatkossa keskeiseen rooliin nousevat tietomalliin liitetyt tietosisällöt.
Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat tuottavat tietomalleihin jo nyt paljon tietoa. Ongelmana on, että kukin toimija rakentaa tietokannat omilla säännöillään. Näin vaikkapa rakennushankkeen määräluettelon saaminen ulos kustannuslaskentaa varten ei onnistu välttämättä ilman aikaa vievää salapoliisityötä. Tiedon virtautus suunnittelusta urakoitsijalle ja edelleen ylläpitoon on keksittävä joka hankkeessa uudelleen.
Rakennustiedon tehokas ja monipuolinen hyödyntäminen edellyttääkin yhteisesti määriteltyjen tietorakenteiden käyttöönottoa laajasti koko toimialalla. Avainsana on tietosisältöjen vakioiminen, johon uusi lakikin meidät nyt velvoittaa.
Jatkossa tietomallien tietosisällön on oltava vakioitua, jolloin eri toimijoiden tuottamaa tietoa on mahdollista jakaa muille rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpidosta purkuun.
Tiedon vakioiminen vie pitkään peräänkuulutetun digitalisoitumisen kokonaan uudelle tasolle. Rakentamisen prosessit tehostuvat ja laatu paranee, kun kaikki toimijat voivat hyödyntää samaa vakioitua tietoa. Kustannusten tai hiilijalanjäljen laskeminen helpottuu huomattavasti. Huollossa on iso apu, kun talotekniikan tiedot löytyvät heti linkitettyinä rakennuksen tietomalliin. Vakiointi mahdollistaa kiinteistöportfoliotason analyysit ja rakennuksesta toiseen skaalautuvan datavetoisen liiketoiminnan.
Rakennusalalla pohditaan, mitä tiedon vakiointi tarkoittaa käytännössä. Uusi rakentamislaki ei anna tähän tarkkoja määräyksiä, vaan käytännöt sovitaan alan toimijoiden kesken esimerkiksi Rava3Pro-hankkeessa. Pisimmälle tässä on päästy ehkä talotekniikassa, mutta muut seuraavat perässä.
Aito digiloikka rakennusalalla vaatii osaamista ja työkaluja, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on asennemuutos.
Viimeistään nyt kannattaa unohtaa perinteinen toimintamalli, jossa rakentamisen arvoketjun toimijat panttaavat tietoa itsellään ja jakavat sitä säästeliäästi muille. Jatkossa jokainen tuottaa tärkeän palasensa rakennuksen digitaaliseen kaksoseen.
Olitpa sitten laitevalmistaja, suunnittelija, urakoitsija tai ylläpitäjä, meidän kaikkien kannattaa nyt esittää itsellemme nämä kysymykset: Millaista vakioitua tietoa pystyn tuottamaan ja miten muut toimijat voivat sitä hyödyntää? Entä millaista lisäarvoa tieto voi tuoda omalle ja asiakkaiden liiketoiminnalle?
Näitä kysymyksiä kannattaa pohtia, sillä tiedon standardoijat ja jakajat kuuluvat rakennusalalla tulevaisuuden voittajiin. He ovat kiinnostavia kumppaneita arvoketjun muille toimijoille ja luovat tiedon avulla uutta liiketoimintaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Uusi rakentamislaki mahdollistaa aidon digiloikan”
Mielenkiitoinen artikkeli