Italian Genovassa tapahtunut siltaromahdus osoitti järkyttävällä tavalla, millaisia riskejä rakennetun ympäristön turvallisuuteen liittyy. Vuonna 1967 valmistunut silta on ollut pitkään huonossa kunnossa, eivätkä sen korjaussuunnitelmat olleet kunnolla edenneet.
Italian onnettomuus nostaa karmeudessaan esille asioita, joita on hyvä pohtia muuallakin kuin Italiassa. Olennaista on esimerkiksi infrakohteiden omistus, valvonta ja korjausvastuut. Yksityinen omistus, kuten Italiassa, voi olla taloudellisesti tehokasta ainakin lyhyellä tarkasteluvälillä, mutta se tarvitsee rinnalleen tiukkaa yhteiskunnallista valvontaa ja velvoitteita.
Hyvä esimerkki suomalaisesta vastuullisesta toiminnasta on parhaillaan käynnissä oleva Liikenneviraston laaja siltatutkimus. Virasto aloitti viime vuoden alussa 94 betonisillan tutkimukset. Tutkittavista silloista 33 on rautatiesiltoja ja 61 tiesiltoja. Eri puolella Suomea sijaitsevat sillat on rakennettu vuosina 2005–2016.
Poikkeuksellisen laajan tutkimuksen taustalla ovat taannoiset Turun sairaalan ja Kemijärven rautatiesillan betonin lujuusongelmat.
Tutkimushankkeen tuloksia odotettiin jo aiemmin tänä vuonna, mutta Liikennevirasto havaitsi ongelmia osassa tutkimuksen käytännön toteutuksia. Tämän vuoksi tutkimuksia piti uusia. Lopullisia tuloksia odotetaan aivan näinä päivinä.
Liikenneviraston toiminta osoittaa vastuullisuutta niin hankkeen aloittamisessa kuin myös tutkimustulosten kriittisessä tarkastelussa. Kun tulokset ovat julki, on aika tehdä nopeat johtopäätökset jatkotoimista, jos sellaisia tarvitaan.
Toimenpiteisiin liittyy aina tietysti rahoitus. Valtion budjettivalmistelun yhteydessä on noussut jälleen esiin infrahankkeiden pitkäjänteisten investointikausien tarve. Suomessakin olisi tärkeää voida sopia keskeisistä kehityshankkeista yli vaalikausien – sekä uuden rakentamisessa että vanhan korjaamisessa.
Pohdintaa kannattaa käydä myös pitkien elinkaarihankkeiden osalta: kenen vastuulla esimerkiksi sillat ovat sopimusajan päätyttyä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vastuut ja velvollisuudet korostuvat infrakohteiden hallinnassa”