Kokeile kuukausi maksutta

Vetovoimainen kaupunki tarvitsee muutoskykyisiä kaavoja

Tietoa kirjoittajasta Kimmo Kurunmäki
Johtaja, yhdyskunta ja infra, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Hyvän arjen rakennuspalikat ovat meille jokaiselle yksilöllisiä. Yhdistäviäkin elementtejä löytyy, sillä useimmille rakennettu ympäristö on yksi arjen tukipilareista. Kun yhtälö – toimivat tilat työnteolle ja vapaa-ajalle, asumisen laatu ja helppous sekä sujuva liikenne – soljuu omalla painollaan, ei valituksille ole sijaa. Rakennetun ympäristön merkitys huomataan kuitenkin usein siinä vaiheessa, kun jokin ei toimi tai jotain puuttuu.

Järkevä maankäyttö on rakennetun ympäristön kivijalka. Kaavoituksella vaikutetaan esimerkiksi liikenneratkaisuihin kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Samoin lyödään lukkoon kaupunkikuvaa vuosikymmeniksi, jopa vuosisadoiksi. Yhä useammin olemme kuitenkin sen kysymyksen äärellä, miten nyt tehdyt päätökset huomioivat esimerkiksi teknologian kehittymisen, toimintaympäristön nopeat muutokset ja ilmastonmuutoksen? Rakennetun ympäristön kun pitäisi pystyä muovautumaan ajassa.

Siksi kaavojen tulee olla muutoskykyisiä ja sallivia. Se tarkoittaa käyttötarkoitusmuutosten mahdollistamista, olemassa olevan infran hyödyntämistä sekä lisää rakennusoikeutta vetovoimaisiin sijainteihin.

Esimerkiksi tiukat kaavamääräykset asemakaavoitusvaiheessa, kuten rakennettavan tuotteen ominaisuuksien liian yksityiskohtainen määrittely, rajaavat rakentamisen innovaatioita ja lisäävät rakentamisen kustannuksia. Vuonna 2021 tekemämme selvityksen mukaan kaavamääräyksistä aiheutuvat kustannukset voivat olla jopa 15–33 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista perusratkaisujen kustannusten päälle.

Osoitus kankeista kaavoista on yli miljoona neliömetriä tyhjää tilaa pelkästään pääkaupunkiseudulla. Tällainen infran vajaakäyttö on vastakohta elinvoimaiselle ja laadukkaalle elinympäristölle. Viime vuonna käyttötarkoituksen muutoksia tehtiin pääkaupunkiseudulla noin 90000 neliömetriä, mutta tahdin tulisi olla rivakampi. Pääosin näissä muutoksissa toimisto rakentuu asunnoiksi – tärkeimpänä kuitenkin, että tila tulee jälleen käyttöön. Myös uudistavalla lisärakentamisella voidaan hyödyntää jo rakennettujen asuinalueiden ja kaupunkikeskustojen täydennysrakentamispotentiaalia.

Kestävä kaupungistuminen kaikkine merkityksineen edellyttää toimia. Rakentaminen kuluttaa huomattavasti vähemmän ilmastoa, kun se toteutetaan olemassa olevan infrastruktuurin piiriin. Samalla hyödynnetään palvelutarjontaa, myös liikenteen osalta, joka on jo kaupunkirakenteen sisällä.

Yhä tärkeämmiksi kaupunkien vetovoimatekijöiksi ovat muodostuneet kaupunkitilan viihtyisyys, turvallisuus sekä rakennetun ympäristön tarjoama elämänlaatu asukkailleen. Kovien vetovoimatekijöiden, kuten työtarjonnan ja liikenteen infran, rinnalla yhtä arvokkaina nähdään myös siis pehmeämmät tekijät, joita viime aikojen myllerrykset ovat tuoneet aiempaa enemmän näkyviksi.

Tällä vaalikaudella kunnianhimoiset lainsäädännön muutostavoitteet alueidenkäytön suunnittelussa eivät ottaneet tuulta alleen, ja oikein olikin, ettei viimeisin esitys edennyt eduskuntaan saakka. Tekemättä ei voi kuitenkaan jättää. Tulevalla vaalikaudella on lunastettava puheet teoiksi kaavoituksen sujuvoittamisesta.

Keinovalikoimaa löytyy lähtien kiinteistönomistajan kaavanvalmistelumahdollisuudesta, joka vastaisi suoraan kasvukaupunkien asuntotuotantotavoitteisiin. Asumiskulut tekevät monelle ison loven, ja vain riittävällä asuntotarjonnalla pystytään turvaamaan kohtuuhintaisuus asumisessa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vetovoimainen kaupunki tarvitsee muutoskykyisiä kaavoja”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Kimmo Kurunmäkihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/kimmo-kurunmaki/