Veronmaksajat kritisoi kiinteistöveron nostoa

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää perusteettomana hallituksen kehysriihen päätöstä nostaa kiinteistöveron alarajoja. Hänen mukaansa kiinteistöveron alarajojen korottaminen on tarpeetonta kuntien holhoamista, koska kunnilla on jo tähänkin asti ollut vapaus omin päätöksin korottaa kiinteistöveronsa lain sallimiin ylärajoihin asti.

Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentit nousevat 2010

Hallitus on päättänyt valtiontalouden kehysriihen yhteydessä tiistaina 24. maaliskuuta, että kuntien perimän yleisen kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostetaan alkaen vuonna 2010. Yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5-1,0 prosentista 0,6-1,35 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22-0,5 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin.

Hyvistä liiketiloista edelleen kysyntää Venäjällä – Sponda laajeni Moskovaan

Sponda on jatkanut liiketoimintansa kasvattamista itäsuuntaan avaamalla edustuston Moskovassa, mutta talouskriisin takia Venäjällä ei tulla tekemään lähitulevaisuudessa merkittäviä rakennus- tai muita investointeja. Moskovan edustuston päällikkö Tomi Asanti pitää Venäjän tilannetta siitä huolimatta melko hyvänä. Hyvätasoisille liiketiloille on edelleen kysyntää ja Spondan kohteet ovat käytännössä täynnä, tosin vuokratuottopuolella on laskupaineita.

Omakotiliitto: Kiinteistöveron kiristäminen lisäisi rakentamisen esteitä

Suomen Omakotiliitto ry kritisoi kiinteistöveron kiristämisaikeita, sillä asumisen ja rakentamisen esteitä tulisi poistaa eikä lisätä. Kiinteistöveron kiristäminen veron ylä- tai alarajoja nostamalla ei kuulu siihen keinovalikoimaan, jolla näitä esteitä poistetaan. Sen sijaan kiinteistöverolta pitäisi liiton mielestä poistaa alaraja, jotta kunnallinen itsehallinto toimisi ja kunnat voisivat periä pienempää kiinteistöveroa kuin laki nykyään sallii.

Logistiikkarakentaminen vetää vielä

Logistiikkatilat ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla tietynlainen erikoisuus. Suuri osa uudehkosta tilakannasta on täsmärakennettu yhden käyttäjän tarpeisiin, ja spekulatiivista kiinteistökehittämistä on ollut Vuosaaren sataman logistiikka-alueen lisäksi vähän. Siksi markkinoille ei ole päässyt muodostumaan toimistokiinteistöjen kaltaista voimakasta ylitarjontaa.