Museovirasto: Ei suojelullisia esteitä Turun toriparkille

Alueen asemakaava on hyväksytty Turun kaupunginvaltuustossa äänestysten jälkeen 30. maaliskuuta. Asemakaava mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, liiketiloja toria ympäröivien katujen alle ja muun muassa keskustan kävelyalueiden kehittämisen. Kaavamuutoksen kohteena olevan Turun kauppatorin hahmo perustuu C. L. Engelin Turun palon jälkeiseen asemakaavaan 1828, vaikka toria ympäröivä rakentaminen ja torin pinnat ovat muuttuneet.

Asemakaavamuutosta on vastustettu voimakkaasti ja näkyvästi. Esimerkiksi neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä varten kerättiin 13 000 allekirjoituksen adressi. Asemakaavan vastustajat ovat olleet huolissaan muun muassa autoliikenteen lisääntymisestä, torikaupan jatkuvuudesta ja nyt myös arkeologisen kulttuuriperinnön uhanalaiseksi joutumisesta.

Meidän Turku – Vårt Åbo ry on ollut huolestunut Kauppatorin ja sen alla olevien arkeologisten kerrosten tuhoutumisesta torin alle kaavoitetun maanalaisen pysäköintilaitoksen myötä. Kuitenkin maaliskuussa hyväksytyssä Kauppatoria koskevassa asemakaavassa todetaan, että alue on muinaismuistoaluetta, jolla maaperään kajoava rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden aloittamista. Museovirasto korostaa lausunnossaan tutkimusten riittävää resurssointia ja ennakointia sekä tutkimuksiin varattavaa riittävää aikaa. Lisäksi on varauduttava tutkimuksissa ehkä paljastuvien kiinteiden rakenteiden mahdolliseen säilyttämiseen.

Lounais-Suomen ympäristökeskus teki huhtikuussa asemakaavasta valituksen Turun hallinto-oikeuteen, sillä keskuksen mukaan Turun keskustan liikennejärjestelmän kehittäminen ja siihen liittyvä pysäköinnin järjestäminen edellyttävät asemakaavaa laajempaa kaavallista ratkaisua. Ympäristökeskuksen mielestä Turun kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä toriparkin rakentamisen mahdollistava Kauppatorin asemakaavan muutos tulisi kumota maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena.