Turun valtuusto hyväksyi toriparkin asemakaavan

Turun kaupunginvaltuusto on maanantaina 30. maaliskuuta pitämässään kokouksessa hyväksynyt kaupungin keskusta-alueen toriparkkikaavan. Maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen lisäksi kaavaehdotus mahdollistaa liiketilojen rakentamisen toria ympäröivien katujen alle sekä keskustan kävelyalueiden laajentamisen ja Kauppatorin yleissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamisen.

Kaava ei mennyt helposti läpi valtuuston käsittelyssä, sillä ensin jouduttiin äänestämään palautusesityksestä, joka hävisi äänestyksen luvuin 40-27 ja myöhemmin vielä hylkäysesityksestä, joka puolestaan hävisi äänestyksen 38-29. Toriparkkikaava on edennyt hitaasti kaupungin hallinnossa, sillä Kauppatorin asemakaavan muutos käynnistettiin samanaikaisesti torin yleissuunnitelmatyön kanssa vuonna 2003 kaupungin omasta aloitteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan kaavamuutosesityksen niukasti äänin 7-6 kuluvan vuoden maaliskuun alussa.

Turun keskusta-alueelle kaavailtu toriparkki on herättänyt voimakkaita intohimoja. Vuonna 2005 kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle luovutettiin maanalaisen pysäköintitilan vastainen vetoomus, jossa allekirjoituksia oli yli 4 500. Adressissa vastustettiin muun muassa toriparkin aiheuttamaa liikenteen lisäystä keskustan kaduille, torikaupan hiipumista sekä naapuritalojen paalutusten vaurioitumista. Viime joulukuussa turkulaisaktiivit luovuttivat valtuustolle lähes 13 000 allekirjoituksen adressin, jossa vaadittiin neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kaavasta. Valtuusto päätti kuitenkin helmikuussa, ettei kansanäänestystä järjestetä.

Turun kauppatorin koko ja asema on perua Engelin suunnittelemasta Turun asemakaavasta vuodelta 1828. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on lisätä keskustan elinvoimaisuutta ja kohentaa toriympäristön yleisilmettä sekä turvata torin kulttuurihistorialliset arvot.

Turun toriparkin kaltaisia hankkeita on tekeillä ainakin Jyväskylässä, Mikkelissä ja Joensuussa. Turun tapaan keskusta-alueille kaavaillut toriparkit ovat herättäneet voimakasta vastustusta ainakin Jyväskylän ja Joensuun tapauksessa. Mikkelin ja Joensuun kaavat ovat kuitenkin jo saaneet hyväksynnän valtuustossa. Sen sijaan Jyväskylän hanke joutui vastikään uudelleen lautakuntatason käsittelyyn, kun valtuustossa oli havaittu, että viime kesänä kaavan hyväksyneeseen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen oli osallistunut esteellinen henkilö.