EK: ”Julkisten hankintojen kynnysarvojen tuplaaminen tuntuu hurjalta rakennusurakoiden kohdalla”

Kynnysarvo on tällä hetkellä rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden hankintojen osalta 100 000 euroa. ”Korotusehdotus tuntuu hurjalta ainakin rakennusurakoiden kohdalla, joissa kynnysarvo siis nousisi ehdotuksen mukaan peräti 200 000 euroon saakka. Kärjistetysti sanottuna julkisen sektorin toimija voisi siis jatkossa hankkia vanhan miljoonan arvoisen katutyön tai putkiremontin keneltä lystää”, EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen toteaa.

EK:n näkemyksen mukaan kynnysarvot ovat tukeneet pk-yritysten julkisten hankintojen markkinoille pääsyä. Hilma-järjestelmään perustuva ilmoitusvelvollisuus on lisännyt eri puolilla maata toimivien yritysten tietoisuutta kansallisilla markkinoilla toteutettavista hankinnoista. Menettelyllä on EK:n mielestä mitä ilmeisimmin ollut myönteisiä vaikutuksia julkisten hankintojen kilpailutuksessa.

Hankintalakia ei sovelleta lainkaan hankintoihin, joiden ennakoitu arvo jää alle laissa määrättyjen kansallisten kynnysarvojen.

”Lain ulkopuolelle jääviä hankintoja eivät koske hankintalain mukaiset avoimuus- ja kilpailuttamisvelvoitteet, eikä niistä voi tehdä hakemusta markkinaoikeuteen. Näissä hankinnoissa ollaan lähinnä hankintayksiköiden mahdollisten omien sisäisten ohjeiden varassa”, Lehtonen sanoo.

Ehdotuksen pluspuolia

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi EK:lta jo heinäkuussa lausuntoa hallituksen esityksestä. EK toi elokuussa antamassaan lausunnossa esiin ehdotuksen hyviä ja huonoja puolia korostaen kuitenkin yritysten oikeusturvan tärkeyttä. Ehdotuksen etuna EK näkee byrokratian vähenemisen; tarjouksen tekeminen ja tarjouskilpailuun osallistuminen on yritykselle paljon helpompaa silloin, kun hankintaan eivät sovellu lain tiukat menettelyvelvoitteet.

”Ehdotuksen toteutuessa hankinta-asioiden määrä markkinaoikeudessa luonnollisesti vähenisi. Tämä puolestaan olisi omiaan lyhentämään asioiden käsittelyaikoja, mikä olisi sinänsä erittäin tervetullutta. Samalla on kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että markkinaoikeuden jutturuuhkan helpottamisessa on käytettävä muita keinoja kuin yritysten oikeusturvan kaventamista”, Lehtonen toteaa nyt.

Myös kynnysarvojen alle jäävissä hankinnoissa on kuitenkin noudatettava yleisiä hallinnollisia sääntöjä ja periaatteita. Tässä niin sanotussa ”kevennetyssä kilpailussa” yritykset ja hankinnoista vastaavat yksiköt voivat tehdä hankintoja vapaammin. Hankintayksiköiden ohjeisiin perustuva kevennetty kilpailutus voikin toisaalta parantaa pienten yritysten mahdollisuuksia päästä tarjoamaan julkiselle sektorille. Pienillä yrityksillä ei ole yleensä resursseja hankintalain mukaisen menettelyn hallintaan.

Mikäli kynnysarvoja nostetaan, EK:n mukaan on tärkeää, että myös pienhankintojen osalta hankinnoista ilmoitetaan ilman lain velvoitustakin läpinäkyvästi ja tehokkaasti. Tässä suhteessa hankintayksiköillä ja esimerkiksi Kuntaliiton hankintaohjeilla on hyvin keskeinen ohjaava merkitys. 

RT vastustaa kynnysarvon nostamista

EK on selvittänyt jäsenliittojensa välityksellä jäsenyritystensä mielipiteitä. EK:n toimialaliitoista Rakennusteollisuus RT ry on ottanut selkeästi vastustavan kannan rakennus- ja käyttöoikeusurakoiden kynnysarvon korottamiseen. Sen sijaan muiden alojen liitot ja yritykset ovat suhtautuneet esityksen muutokseen varovaisen myönteisesti.