Uusi julkisen sektorin hankintalaki astuu voimaan 1.6.2007. Kansallisten kynnysarvojen myötä julkisten hankintailmoitusten määrän odotetaan jopa kymmenkertaistuvan ja markkinaoikeuden pelätään ruuhkautuvan entisestään.

 

Uusi hankintalaki kymmenkertaistaa hankintailmoitusten määrän

Uusi julkisen sektorin hankintalaki astuu voimaan 1.6.2007. Kansallisten kynnysarvojen myötä julkisten hankintailmoitusten määrän odotetaan jopa kymmenkertaistuvan ja markkinaoikeuden pelätään ruuhkautuvan entisestään.

 

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Kansallinen kynnysarvo ja kilpailuttamisvelvoite koskee yli 15 000 euron suuruisia tavara- ja palveluhankintoja ja yli 100 000 euron suuruisia rakennusurakoita. Näiden hankintojen rikkeistä voi jatkossa valittaa markkinaoikeuteen, kun aiemmin markkinaoikeus käsitteli vain yli 211 000 euron suuruiset tavara- ja palveluhankinnat ja yli 5 278 227 euron suuruiset rakennusurakat.

 Hankintalakia ei sovelleta kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin, eikä niistä myöskään voi valittaa markkinaoikeuteen. Silti niissäkin on paikallaan kevyt kilpailuttaminen tavarahankinnoissa 3 000 ja palveluhankinnoissa 5 000 euron rajaan saakka.

Uusi hankintalaki korostaa tarjouspyynnön merkitystä entisestään. Hankintayksiköiden tulee ilmoittaa tarjousten arviointiperusteiden tärkeysjärjestys tai painoarvot jo tarjouskyselyssä. Laadun painoarvo voi olla jopa 60-70 prosenttia ja hinnan 30 prosenttia, kertoo asianajaja Mika Pohjonen Asianajotoimisto Hannes Snellmannista.

Kynnysarvot ylittävät hankinnat pitää ilmoittaa sähköiseen ilmoituskanavaan Hilmaan (www.hankintailmoitukset.fi). Koska hankintailmoitusten määrä kasvaa rajusti, voi Pohjosen mukaan olla tarkoituksenmukaista, että hankintayksikkö informoi erikseen potentiaalisia tarjoajia tarjouskilpailustaan. Yksi mahdollisuus lisäinformointiin on alan ammattilehden käyttäminen.

Hankintayksikkö voi asettaa tarjoajien rahoituksellista asemaa ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia. Ne yritykset on suljettava kilpailusta, jotka eivät täytä vaatimuksia. Hankintayksikkö voi ilmoittaa hankintailmoituksessa myös muita valintakriteerejä, joilla se valitsee ne yritykset, jotka pääsevät tekemään tarjouksen.

Voittajan valinnassa voidaan ottaa huomioon myös hankinnan elinkaarikustannukset.  Hankintayksikön on kuitenkin ilmoitettava tarjouskyselyssä konkreettisesti mitä muita tekijöitä kuin hankintakustannus vertailussa otetaan huomioon.

Uusi laki lisää neuvottelumahdollisuuksia. Hankintayksikkö voi neuvotteluissa kartoittaa parasta sisältöä ja ehtoja hankinnalleen. Neuvottelumenettelyä voi käyttää tavara- ja palveluhankinnoissa, joiden kokonaisarvo on alla 50 000 euroa tai alle 500 000 euron rakennusurakoissa. Edellytyksenä on, että hankinnan luonne tai siihen liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua.

Hankintalaissa säädetään kokonaan uutena hankintamenettelynä kilpailullisesta neuvottelumenettelystä. Se soveltuu erityisen monimutkaisiin hankintoihin, joissa ei etukäteen pystytä määrittelemään hankinnan oikeudellisia, rahoituksellisia tai teknisiä yksityiskohtia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suuret infrastruktuurihankkeet.

Uudesta hankintalaista on kesäkuun alussa ilmestynyt WSOY:n kustantama kirja Julkiset hankinnat. Kirjoittajista Saila Eskola työskentelee PTS Services Oy:ssä ja Erkko Ruohoniemi Asianajotoimisto Merilampi Marttila Laitasalo Oy:ssä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uusi hankintalaki kymmenkertaistaa hankintailmoitusten määrän”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi