”Harmaan talouden torjunta on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä. Menossa on useita merkittäviä uudistuksia, joista osa on jo eduskunnan käsittelyssä. Näistä tärkein on käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto. Työryhmän tehtävänä on valmistella seuraavat askeleet harmaan talouden torjunnassa työvoimavaltaisilla rakennusalalla ja majoitus- ja ravitsemusalalla”, työministeri Anni Sinnemäki sanoo.
”Keskeisenä asiana työryhmällä on tilaajavastuulain uudistamisen valmistelu. Tilaajavastuun parantamisessa tärkeintä on lisätä tilaajan vastuuta koko alihankintaketjusta. Harmaa talous piiloutuu useimmin pitkiin alihankintaketjuihin. Vastuu koko alihankintaketjusta ei ole helppo kysymys, mutta toisaalta jotkut kunnat soveltavat ketjuvastuuta jo nykyisin”, Sinnemäki toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula katsoo, että työryhmän työn yhteydessä on selvitettävä työsuojeluviranomaisten tietojensaantia koskevia säännöksiä ja niiden toimivuutta.
”Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tehokas torjuminen vaatii kaikkien toimintaan osallistuvien viranomaisten yhteistyötä. Työsuojeluviranomaisilla on myönteisiä kokemuksia yhteistyöstä muun muassa poliisin ja veroviranomaisten kanssa, mutta työsuojeluviranomaisten riittämättömät tiedonsaantioikeudet ovat olleet esteenä tiiviimmälle tietojenvaihdolle”, Rehula sanoo.
”Työsuojeluviranomaisilla pitää olla laajemmat tiedonsaantioikeudet sekä mahdollisuus hyödyntää perustettavaksi ehdotetun harmaan talouden selvityskeskuksen tuottamaa tietoa. Siksi työsuojeluhallinnon oikeutta saada muilta viranomaisilta tietoja on laajennettava. Salassapitosäännökset eivät saa estää sitä, että työsuojeluviranomaiset voivat tehdä työtään erityisesti tilaajavastuulain valvonnassa”, Rehula toteaa.
”Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta ei toteudu Suomessa kunnolla. Ei riitä, että esimerkiksi alihankkija itse kirjoittamallaan paperilla vakuuttaa, että työsuhteen ehdot, kuten palkkaus, ovat kunnossa. Toivon, että työryhmä pohtii myös sitä, miten laissa olevien vähimmäisehtojen toteutuminen pystyttäisiin nykyistä tehokkaammin turvaamaan.”
Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat julkiselle taloudelle veromenetyksinä huomattavat vahingot. Harmaa talous on ongelma etenkin työvoimavaltaisilla aloilla, siksi työryhmän työ keskittyy rakennusalaan ja ravitsemus- ja majoitusalaan. Harmaa talous vääristää yritysten välistä kilpailua, kun esimerkiksi urakoita hinnoitellaan niin, ettei lakisääteisiä veroja ja maksuja oteta lainkaan huomioon.
Työryhmää vetää työ- ja elinkeinoministeriö. Työryhmässä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, harmaan talouden viranomaisyhteistyöprojekti Virke, rakennus- ja ravintola-alojen työmarkkinaosapuolet sekä keskusjärjestöjen edustus.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Työryhmä selvittämään toimia harmaan talouden torjumiseksi rakennusalalla”