Eduskunnan tarkastusvaliokunnalta laaja ohjelma harmaata taloutta vastaan

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää mietinnössään 25 kohdan toimenpideohjelmaa harmaan talouden torjumiseksi. Keinoja ovat muun muassa valvonnan tehostaminen sekä talousrikoksista annettavien rangaistusten koventaminen. Mietinnön taustalla on viime kesäkuussa valmistunut Suomen harmaata taloutta koskeva tutkimus sekä sen pohjalta toteutettu lausuntokierros ja asiantuntijoiden kuuleminen. Eduskunnan täysistunto käsittelee tarkastusvaliokunnan mietintöä 3. helmikuuta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää mietinnössään 25 kohdan toimenpideohjelmaa harmaan talouden torjumiseksi. Keinoja ovat muun muassa valvonnan tehostaminen sekä talousrikoksista annettavien rangaistusten koventaminen. Mietinnön taustalla on viime kesäkuussa valmistunut Suomen harmaata taloutta koskeva tutkimus sekä sen pohjalta toteutettu lausuntokierros ja asiantuntijoiden kuuleminen. Eduskunnan täysistunto käsittelee tarkastusvaliokunnan mietintöä 3. helmikuuta.

image

Tarkastusvaliokunnan mukaan harmaan talouden torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan. Harmaan talouden torjunnan on tapahduttava laajalla toimenpideohjelmalla, koska harmaan talouden ilmenemismuodot ovat monenlaisia ja toimialoittain vaihtelevia. Lisäksi toimintatavat ja tekijät muuttuvat. Valiokunnan mielestä jo nyt on kuitenkin menossa oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Kiinnijäämisriskiä nostettava

Harmaan talouden torjunnassa on ensimmäiseksi huolehdittava kiinnijäämisriskin nostamisesta ja ylläpitämisestä uskottavalla tasolla. Tällä hetkellä talousrikollisuudessa kiinnijäämisriskin arvioidaan olevan vain 5-10 prosenttia. Kiinnijäämisriskiä voidaan lisätä turvaamalla viranomaisten voimavarat koko harmaan talouden torjuntaketjussa esitutkinnasta ulosottoon.

Kiinnijäämisriskiin liittyen tietojenvaihto viranomaisten kesken on saatava entistä helpommaksi niin lainsäädännön kuin tietojärjestelmien osalta. Rekisteritietojen ajantasaisuus ja luotettavuus on turvattava. Valiokunnan mielestä on myös arvioitava tarvetta koventaa rekisterimerkintärikoksen rangaistuksia. Lisäksi kiinnijäämisriskin nostamiseksi valiokunta esittää, että veronumero liitetään rakennustyömailla käytettäviin tunnistekortteihin.

Kovempia tuomioita

Toinen tärkeä osa keinovalikoimassa on koventaa talousrikoksista ja muista lainvastaisuuksista tuomittavia rangaistuksia. Tarkastusvaliokunta katsoo, että törkeiden veropetosten ja muiden törkeiden talousrikosten enimmäisrangaistusta on korotettava nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes puolella avoimista talousrikosjutuista on kytkentöjä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Samalla on kehitettävä myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Oikeustilaa on selkeytettävä myös siksi, että lainvoimaiset veronkorotuspäätökset saattavat estää veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Samoin tarkastusvaliokunta edellyttää, että rikoslakiin sisällytetään erillinen säännös törkeästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Lisäksi tilaajavastuulain rikkomisesta tuomittavan laiminlyöntimaksun enimmäismäärän nostaminen on perusteltua, jotta maksulla pystytään osaltaan turvaamaan laissa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen. Tilaajavastuulaki on otettava muutoinkin kokonaisuudistuksen kohteeksi.

Kaikki keinot selvitettävä

Tarkastusvaliokunnan mielestä on myös monia muita harmaan talouden torjunnan kannalta tehokkaita keinoja, joiden käyttöönottoa on selvitettävä. Näitä ovat ylipitkien talousrikosprosessien lyhentäminen, liiketoimintakiellon vaikuttavuuden parantaminen, käännetty todistustaakka menettämisseuraamusta tuomittaessa, hallinnollisten seuraamusmaksujen käyttöalan laajentaminen, käteisrahan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen Euroopan sisärajaliikenteessä, ulkomaisten yritysten lähdevero- tai ennakonpidätysvelvollisuuden laajentaminen sekä veronkiertämistarkoituksessa tapahtuvan verosuunnittelun ehkäiseminen lainsäädäntöä valmisteltaessa.

Tehokkaalla jälkiseurannalla saadaan uskottavuutta harmaan talouden torjuntaan. Tulosten perusteella on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakeinojen kehittämiseksi. Toimenpiteistä on raportoitava eduskunnalle ensimmäisen kerran jo vuodelta 2011 annettavassa tilinpäätöskertomuksessa. Siksi valiokunta pitää tärkeänä, että myös tulevassa hallitusohjelmassa sitoudutaan harmaan talouden torjunnan tehostamiseen.

Harmaan talouden kokonaismääräksi on arvioitu 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 4-5 miljardin euron kokonaisverotulomenetykset.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Eduskunnan tarkastusvaliokunnalta laaja ohjelma harmaata taloutta vastaan”

Jätä kommentti