Selvitys: Jyväskylän Keljonlahden voimalaitosinvestointi oli kannattava

Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen käynnistyi lokakuussa 2007. Voimalaitos on ollut tuotannossa heinäkuusta 2010 lähtien. Toukokuussa 2007 voimalaitoksen budjetti oli 218 miljoonaa euroa, josta investoinnin hinta kasvoi 67 miljoonalla eurolla eli 30,7 prosenttia. Jyväskylän Energian osuus investoinnin kokonaisvastuista on 71,6 prosenttia. Voimalaitosten investointikustannukset nousivat voimakkaasti vuoden 2005 jälkeen maailmanlaajuisesti. Suurin ylityksen aiheuttaja Keljonlahden tapauksessa oli kustannustason yleinen kohoaminen. Yksittäisistä kustannuseristä eniten kasvoivat rakennusteknisten töiden kustannukset.

Voimalaitoksen kannattavuuteen vaikuttavat sekä polttoaineiden että päästöoikeuksien ennakoitua nopeampi kallistuminen. Turpeen hinta nousi vuosina 2008-2009 keskimääräistä heikomman tuotannon ja kasvaneiden kuljetusetäisyyksien takia. Metsähakkeen hinta on kallistunut koko 2000-luvun kysynnän kasvun takia. Päästökaupassa vuonna 2005 oletettiin, että uudelle voimalaitokselle ei synny merkittäviä kustannuksia päästökaupasta, mikäli puun osuus on 25-30 prosentin vuositasoa. Jälkeenpäin arvioituna päästökaupan kaikkia vaikutuksia ei tunnistettu selvitysvaiheessa.

Selvityksen mukaan Keljonlahden voimalaitos pienentää lämmön ja yhteistuotantosähkön (CHP) vuotuisia päästöjä, koska hyötysuhde on parempi, savukaasun puhdistuslaitteet ovat tehokkaammat, runsaspäästöisen öljyn käyttö vähenee ja puun polttomahdollisuus on suurempi. Erityisesti lämmön tuotannon typen ja rikin oksidien sekä pienhiukkasten päästöt alenevat selvästi. Vuosittain vaihtelevalla lauhdesähkön tuotannolla on oleellinen merkitys kokonaispäästöihin.

Pöyry arvioi markkinamuutosten vaikutusta Keljonlahden voimalaitoksen tuottaman sähkön ja lämmön hintoihin. Investointikustannusten nousun osuus tuotantohintojen kustannusnoususta on 15-20 prosenttia. Voimalaitos lisää yhteistuotantoa Jyväskylässä. Ilman Keljonlahtea kaukolämpöä jouduttaisiin tuottamaan enemmän erillisillä öljykattiloilla, jolloin myös yhteistuotantosähköä saataisiin vähemmän.

Keljonlahti-vaihtoehdon kokonaiskustannuksia Jyväskylän Energian energianhankinnassa on verrattu vaihtoehtoon, jossa Keljonlahtea ei olisi rakennettu. Tässä 0-vaihtoehdossa lämpö tuotettaisiin Rauhalahden voimalaitoksella sekä öljykattiloilla. Ero sähköntuotannossa katettaisiin markkinasähkön ostolla. Keljonlahti-vaihtoehdossa kokonaiskustannukset ovat selvästi pienemmät kuin 0-vaihtoehdossa. Tämä johtuu vähäisemmästä raskaan polttoöljyn käytöstä ja lisääntyneestä, edullisemmasta yhteistuotantosähköstä. Energiantuotannon omavaraisuus ja paikallisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi Keljonlahden valmistuttua.

Pöyryn selvitys arvioi markkinamuutosten vaikutusta Keljonlahden voimalaitokseen investointipäätöksen jälkeen tapahtuneiden muutostekijöiden perusteella. Suurimmat muutokset ovat olleet investointikustannusten, polttoaineiden hintojen sekä polttoaineverojen nousu sekä päästökaupan kiristyneet tavoitteet. Päästöoikeuden ja polttoaineiden hintojen sekä polttoainekoostumuksen muutoksilla on merkittävimmät vaikutukset hintoihin: investoinnin kustannusten nousun vaikutus yhteistuotantosähkön ja -lämmön hintoihin jää noin 2 euroon/MWh. Tämä vastaa 15-20 prosentin osuutta koko rakentamispäätöksen jälkeisestä hinnannoususta.

Keljonlahden ja Rauhalahden voimalaitosten omistuksen myötä Jyväskylän Energian sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen. Teollisuuspäästöjen direktiivi (IED) voi edellyttää aikavälillä 2016-2020 ainakin 15-20 miljoonan euron investoinnin Rauhalahteen tiukentuvien päästövelvoitteiden saavuttamiseksi. Keljonlahden voimalaitos täyttää vuonna 2016 kiristyvät päästörajat. Jyväskylän Energian realistiset tuotannon kehittämisvaihtoehdot johtavat toimintaympäristön todennäköisimmällä kehityksellä kaikki hyvin samanlaiseen lopputulokseen eli vakaaseen liiketoiminnan kannattavuuteen vuoteen 2030 asti.