Helsinki ei halua pilvenpiirtäjiä kantakaupunkiin
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu selvitys ja sen pohjalta periaatteet korkeasta rakentamisesta Helsingissä. Korkeaksi rakentamiseksi on määritelty ympäröivästä rakennuskannasta selkeästi poikkeava ja kauas näkyvä rakentaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä yli 16-kerroksisia rakennuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa, että Helsinki jaetaan korkean rakentamisen suhteen kolmeen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle A ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu Helsingin ydinkeskusta ja suuri osa kantakaupunkia.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu selvitys ja sen pohjalta periaatteet korkeasta rakentamisesta Helsingissä. Korkeaksi rakentamiseksi on määritelty ympäröivästä rakennuskannasta selkeästi poikkeava ja kauas näkyvä rakentaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä yli 16-kerroksisia rakennuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa, että Helsinki jaetaan korkean rakentamisen suhteen kolmeen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle A ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu Helsingin ydinkeskusta ja suuri osa kantakaupunkia.
Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdotuksen mukaan vyöhykkeellä B korkea rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli rakentaminen täyttää kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät kriteerit. Arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi hankkeen vaikutus kansallismaiseman merelliseen näkymään. Tähän vyöhykkeeseen kuuluvat muun muassa Keski-Pasila, Kalasataman keskus ja Jätkäsaari.
Vyöhykkeiden A ja B välissä on alueita, jotka on nimetty vyöhykkeeksi Ba. Näillä alueilla ympäristöään korkeampi rakentaminen (enintään noin 16 kerrosta) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta. Tähän alueeseen kuuluvat Hietalahden altaan ympäristö sekä osia Hanasaaresta ja Sompasaaresta.
Muut osat Helsingistä sijoittuvat vyöhykkeelle C. Tälle alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä.
Ajankohtainen aihe
Korkean rakentamisen aihepiiri on ajankohtainen, sillä eri puolille Helsinkiä on esitetty lukuisia korkeaan rakentamiseen tähtääviä ehdotuksia.
”Aihe on ajan hengen mukainen. Korkeista taloista käydään nyt vilkasta keskustelua. Korkea rakentaminen on niin monisäikeinen asia, että asemakaavakohtainen arviointi ei mielestäni riitä, vaan tarvitsemme kaupunkitasoisia periaatteellisia linjauksia”, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi sanoo.
Helsingin kaupunkikuva perustuu merelliseen horisontaaliseen siluettiin, josta kohoavat maamerkit muodostavat koko pääkaupungin ikonisen maiseman. Siluetin tekee ainutlaatuiseksi se, että Helsinki on yksi Euroopan harvoista avomeren tuntumassa sijaitsevista pääkaupungeista. Merellinen Helsinki on yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista.
”Helsingissä on pitkään vaalittu harmonista matalahkoa kaupunkikuvaa, josta vain muutamat arvorakennukset, kuten kirkkojen tornit, erottuvat muuta rakennetta korkeampina. Tätä pidetään Helsingin vahvuutena, emmekä jatkossakaan halua korkeaa rakentamista kaupungin historiallisesti arvokkaaseen ytimeen”, Rajajärvi toteaa.
”Kehittyvässä kaupungissa on oltava mahdollisuuksia erityyppisille rakennushankkeille. Kaupunkisuunnittelussa on löydettävä tasapaino historiallisten arvojen vaalimisen ja kaupungin kehittämisen välillä. Korkea rakentaminen on tämän ajan trendi ja senkin tulee saada sijansa kerrostuneessa kaupunkirakenteessa. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuun paikkaan, laadukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla.”
Vireillä noin 50 hanketta
Helsingissä on parhaillaan vireillä noin 50 uutta korkeaa rakennusta eri puolille kaupunkia. Luku pitää sisällään toteutumattomat kohteet sekä vahvistetuissa että tekeillä olevissa asemakaavoissa ja osayleiskaavoissa. Lisäksi on yksittäisiä hankkeita, joiden osalta asemakaavaprosessia ollaan vasta aloittamassa. Korkeaa rakentamista on alustavasti ehdotettu eri puolille enemmänkin. Tilanne hankkeiden osalta muuttuu kuitenkin koko ajan. Hyväksytty asemakaava ei sinällään takaa hankkeiden toteutumista. Toteutumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, ennen muuta hankkeiden liiketaloudellinen kannattavuus.
Syksyyn 2011 mennessä vahvistetuissa asemakaavoissa korkean rakentamisen kohteita on vain kourallinen. Pasilan Konepaja -alueen päässä olevan toimistorakennuksen, Messukeskuksen hotellin ja Salmisaaren toimistorakennuksen kaavat ovat lainvoimaisia, mutta hankkeiden toteutus ei ole toistaiseksi käynnistynyt. Muut esillä olevat hankkeet sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Oman ryppäänsä muodostavat Keski-Pasila, Kalasatama, Herttoniemen metroasema sekä Itäkeskus.
”Oikein sovitetulla ja hyvin suunnitellulla korkealla rakentamisella on jopa mahdollisuus selkeyttää Helsingin kaupunkikuvaa. Esimerkiksi Teollisuuskadun luonne muuttuu nykyistä urbaanimmaksi, kun toisessa päässä katua kohoavat Keski-Pasilan tornit ja toisessa Kalasataman tornit. Tässä tapauksessa korkea rakentaminen kertoo omaa tarinaansa kehittyvän alueen luonteesta”, Rajajärvi kertoo.
Vasta valmistuneessa selvityksessä uutena hankkeena on esillä myös Jätkäsaareen ajateltu korkea hotellirakennus.
”Myös Jätkäsaari on mahdollinen paikka korkealle rakentamiselle. Alueen luonne entisenä satama-alueena poikkeaa kantakaupungin kulttuurihistoriallisten kortteleiden luonteesta. Lisäksi tekemämme 3D-malli osoittaa mielestäni sen, ettei Jätkäsaaren korkea rakentaminen turmele Helsingin arvokasta horisonttia.”
Puhuttanut ennenkin
Helsingissä on käyty vilkasta keskustelua rakennusten korkeuksista aikaisemminkin. Ensimmäisen kerran asia nousi julkiseen keskusteluun jo 1920-luvulla. Taustalla vaikutti moderni kansainvälinen aateilmapiiri, johon pilvenpiirtäjät kuuluivat oleellisena osana. Ainoa noilta ajoilta toteutunut hanke on kuitenkin Hotelli Tornin 14-kerroksinen rakennus vuodelta 1931.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaupunkisuunnitteluviraston laatimaa ehdotusta korkean rakentamisen periaatteista kokouksessaan tiistaina 29. marraskuuta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki ei halua pilvenpiirtäjiä kantakaupunkiin”