Tilaajavastuulain laiminlyönnistä tulossa jatkossa isommat rapsut

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä esittää tilaajavastuulain rakennusalalla sovellettaviin säännöksiin muutoksia, jotka tehostavat tilaajavastuulain toimivuutta ja tarjoavat tilaajalle paremmat mahdollisuudet varmistaa sopimuskumppanin luotettavuus. Työryhmän ehdotuksen mukaan rakentamistoiminnassa voitaisiin jatkossa määrätä korotettu laiminlyöntimaksu, joka olisi vähintään 16 000 euroa ja enintään 50 000 euroa. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

Työryhmä ehdottaa, että rakentamistoiminnan korotettu laiminlyöntimaksu voitaisiin määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei tule noudattamaan lakia. Kyseessä ovat sellaiset yritykset tai toimijat, joiden voidaan olettaa toimivan vähintäänkin harmaan talouden piirissä. Tällaisten yritysten kanssa toimiminen ei olisi kenenkään toiminnan kannalta perusteltua.

Rakentamistoiminnassa tilaajavastuulain seuraamusjärjestelmää porrastettaisiin siten, että tavallinen laiminlyöntimaksu koskisi selvitysvelvollisuuden laiminlyömistä ja korotettu laiminlyöntimaksu määrättäisiin niiden rikkomusten johdosta, joihin syyllistyneet vähintään edistävät harmaata taloutta.

Selvitykset tehtävä jatkossa aina

Rakentamistoiminnassa olisi jatkossa selvitettävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset siitä huolimatta, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta tai tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhde on vakiintunut. Aikaisemmasta poiketen myös tapaturmaturmavakuutuksen ottaminen tulisi selvittää.

Voimassa olevan tilaajavastuulain mukaan lain vaatimia todistuksia ei tarvitse pyytää, jos alihankkijan toiminta on vakiintunutta tai tilaajan ja alihankkijan välinen sopimussuhde on vakiintunut. Alkuperäinen lain tarkoitus on ollut vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja välttää todistusten pyytämistä tilanteissa, joissa osapuolet tuntevat kumppaninsa asiat niin hyvin, että todistusten pyytämisellä ei saada lisäarvoa.

Työryhmän mukaan selvitysvelvollisuuden laajentaminen selkeyttäisi lain soveltamista. Työryhmän näkemyksen mukaan selvitysvelvollisuuden täyttämisestä ei myöskään aiheutuisi kohtuutonta hallinnollisen taakan kasvua tai suuria kustannuksia. Siten selvitysvelvollisuuden piirin laventaminen on perusteltua.

Esitys luovutettiin maanantaina

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti elokuussa työryhmän valmistelemaan muutosehdotuksia tilaajavastuulakiin. Työryhmän puheenjohtaja oli hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä, ja sen jäsenet oli koottu kolmikantaisesti.

Työryhmä luovutti esityksensä työministeri Lauri Ihalaiselle 19. joulukuuta.