Työryhmä: Harmaa talous kuriin veronumerolla ja tilaajavastuulain laajennuksella

”Olen tyytyväinen tämän työryhmän tuloksiin. Ehdotukset ovat konkreettisia ja niitä voidaan viedä eteenpäin nopealla aikataululla. Toteuttamalla ehdotukset voidaan paremmin taata sääntöjen mukaiset työsuhteet ja yritysten välinen reilu kilpailu. Harmaa talous on epäreilua paitsi työntekijöille, niin myös sääntöjä noudattaville yrityksille”, ministeri Sinnemäki sanoo. 

Rakennusalalle käyttöön esitetty veronumero olisi oltava sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla työntekijöillä. Veronumerona toimisi henkilötunnus, joka annettaisiin ulkomaalaisille työmiehille hakemuksesta. Veronumeron käyttöönotolla on tarkoitus varmistaa, että kaikki rakennustyötä työmailla tekevät olisi rekisteröity Verohallinnon asiakkaaksi.

Jatkossa rakennuspalveluita ostavan tilaajan olisi ilmoitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot aliurakoitsijoista ja urakkasummat. Rakennushankkeen päätoteuttajan olisi ilmoitettava kuukausittain Verohallinnolle työmaalla työskentelevien työntekijöiden ja itsenäisten työsuorittajien verotuksen ja työnantajavelvoitteiden valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Tilaajavastuulakiin muutoksia

Lisäksi työryhmä ehdottaa useita muutoksia tilaajavastuulakiin. Muutoksilla pyritään parantamaan lain toimivuutta rakennusalalla. Jatkossa rakennusalalla tilaajan olisi aina toiminnan- tai sopimustoiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta pyydettävä tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset.

Selvitysvelvollisuuden sisältöä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että tilaajan olisi selvitettävä sopimuskumppanilta myös tapaturmavakuutuksen ottaminen sekä eläkevakuutusten ja tapaturmavakuutusten voimassaolo ja vakuutettujen määrä. Myös tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuteen liittyvien tietojen saamista ehdotetaan parannettavaksi usealla eri tavalla.

Vakavampien tilaajavastuulain rikkomusten osalta työryhmä ehdottaa, että rakennusalalla otettaisiin käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu. Tällaisia olisivat tilanteet, joissa tilaaja tekee sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi jatkossa yritys, jolle on määrätty korotettu laiminlyöntimaksu, olisi tietyin edellytyksin suljettava ulos julkisista hankinnoista.