Jyri Häkämies: Energiadirektiivi menossa hyvään suuntaan
EU:n energiatehokkuusdirektiivi on menossa Suomen kannalta hyvään suuntaan, arvioi elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.). Alun perin direktiivistä uhkasi tulla Suomen kuntasektorille massiiviset 800 miljoonan euron vuotuiset lisäkulut, kun jäsenvaltioiden olisi pitänyt korjata vuosittain kolme prosenttia julkisista kiinteistöistä tiukimpien energiatehokkuusvaatimusten mukaisesti.
EU:n energiatehokkuusdirektiivi on menossa Suomen kannalta hyvään suuntaan, arvioi elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.). Alun perin direktiivistä uhkasi tulla Suomen kuntasektorille massiiviset 800 miljoonan euron vuotuiset lisäkulut, kun jäsenvaltioiden olisi pitänyt korjata vuosittain kolme prosenttia julkisista kiinteistöistä tiukimpien energiatehokkuusvaatimusten mukaisesti.
Häkämiehen mukaan direktiivi on tässä suhteessa muuttumassa, sillä osa muistakin jäsenmaista on vastustanut EU-komission viime kesänä tekemää ehdotusta.
Häkämies osallistui tiistaina EU:n energia-asioista vastaavien ministerien kokoukseen Brysselissä.
Häkämiehen mukaan kolmen prosentin korjausvaade olisi rajoittumassa vain valtion keskushallintoon ja siihenkin joustavalla tavalla.
”Nyt näyttää hyvältä Suomen kannalta ja etenkin suomalaisen kuntakentän kannalta”, Häkämies sanoi STT:lle.
EU:n puheenjohtajamaa Tanska on halunnut saada direktiivin valmiiksi kesäkuussa päättyvällä kaudellaan, mutta Häkämiehen mukaan tavoitteen saavuttaminen voi olla vaikeaa. Seuraavaksi asia etenee EU-parlamentin käsittelyyn.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Jyri Häkämies: Energiadirektiivi menossa hyvään suuntaan”
”Energiapääosaston neuvotteleva virkamies (Head of Unit, Energy Efficiency, Directorate-General for Energy) Pirjo-Liisa Koskimäki toimii keskeisellä ja näkyvällä paikalla Euroopan komissiossa Brysselissä”.
”Koskimäki korostaa, että kantava periaate eurooppalaisissa rakentamismääräyksissä on kuitenkin kustannustehokkuus. Edellytettyjen toimenpiteiden ja vaatimusten kiristämisen pitää perustua siihen, että investoinnit maksavat itsensä takaisin”.
”Takaisinmaksuajat voivat toki joskus muodostua pitkiksi, sillä ajanjakson pituutta ei ole määritelty missään”.
Eipä tietenkään takaisinmaksuaikoja ole määritelty missään, koska ne ovat esimerkiksi nollaenergiarakennuksessa kalliimpien rakennuskustannuksien takia 40-50 vuotta. Huomattava asia on, että säästöjä saadaan vain talvella pienemmän lämmitysenergian kulutuksen kautta. Kun takaisinmaksuaika on saavutettu, joudutaan uusimaan kokonaan energiansäästöä tuottavat laitteistot. Esimerkiksi tästä on aurinkopaneelit, koska niiden käyttöikä on silloin loppu. Kyllä täytyy olla tyhmiä päättäjiä, jos rakennuksia täytyy ruveta korjaamaan pelkästään energiansäästön takia ja vielä EU-direktiivin voimalla. Loisivat EU-direktiivin, milloin julkinen rakennus on niin huonossa kunnossa rakenteiden ja LVIS-tekniikan osalta, että se tulee oikeasti peruskorjata. Ainoastaan lämmitysenergian säästämisen takia asia on ennemmän hulluutta, kuin järkevien ihmisten toimintaa. Lämmitysenergian säästöllä ei kummosia rakennusinvestointeja takaisinmakseta.
Ylläoleva on ihan totta. Peruskorjattavissa rakennuksissa lisäeristäminen tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun julkisivu on niin huonossa kunnossa, että se joudutaan korjaamaan joka tapauksessa.
Suurimmat kustannukset asuvat talotekniikassa – ja suurimmat energiansäästömahdollisuudet myös. Toinen merkittävä kohde on vanhat ikkunat. Monesti peruskorjauksessa nämä ovatkin itsestään selviä korjauskohteita. Suomen tilanne on sikäli ihan hyvä jo nyt.
Eri asia sitten on se, että iso osa rakennuksista on tehty 60-70 luvuilla ja noiden talojen rakentamisen laatu on monesti luokatonta – niitä ei itseasiassa ole edes tarkoitettu korjattavaksi!