Hallitus turvaa jokaisen kehitysvammaisen oikeuden yksilölliseen asumiseen
Hallitus on torstaina 8. marraskuuta antanut periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Periaatepäätös ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä lakkauttamaan asteittain vammaisten ihmisten laitosasuminen sekä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä.
Hallitus on torstaina 8. marraskuuta antanut periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Periaatepäätös ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä lakkauttamaan asteittain vammaisten ihmisten laitosasuminen sekä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä.
Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa. Perustan tälle kehitykselle luovat Suomen perustuslaki ja YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat.
Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoksista ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille on tarjolla korvaavia yksilöllisiä palveluja. Kuntien ja kuntayhtymien on varmistettava asiakkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuus. Palvelujen uudistaminen vaatii henkilöstöltä uudenlaista osaamista ja asiakaskeskeisiä toimintatapoja. Lähipalvelut mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä.
Periaatepäätöksen mukaisesti jokainen muutto laitoksesta tai lapsuudenkodista suunnitellaan yhteistyössä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Asuminen ja palvelut järjestetään tavallisilla asuinalueilla ja asunnoissa. Lisäksi tarvitaan monimuotoista ja laadukasta pienryhmäasumista.
Vammaisia lapsia ei sijoiteta laitokseen. Lasten oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön varmistetaan kotiin tuotavilla ja läheltä saatavilla palveluilla. Niiden vammaisten lasten asumiseen, joiden asumista lapsuudenkodissa tai perhehoidossa ei pystytä järjestämään voimakkaasti tuettunakaan, kehitetään pienryhmäkotiratkaisuja.
Noin 1 800 kehitysvammaista asuu laitoksissa
Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista 1 800 asuu nyt laitoksissa. Kun he muuttavat laitoksista, he siirtyvät avopalvelujen piiriin ja saavat uusia palveluja, kuten vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja Kelan kuntoutusta. Periaatepäätöksen edellyttämästä valtion rahoituksesta palveluihin päätetään tarkemmin vuosittaisten kehyspäätösten ja talousarvioiden sallimissa rajoissa.
Vammaispalvelujen kehittäminen on pitkä prosessi, jonka ensimmäinen vaihe oli vammaispalvelulain muutos 2009. Toinen vaihe on kehitysvammahuollon rakennemuutos ja kolmas kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta.
Periaatepäätös liittyy vuosina 2010–2015 toteutettavaan kehitysvammaisten asumisohjelmaan (Kehas) ja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hallitus turvaa jokaisen kehitysvammaisen oikeuden yksilölliseen asumiseen”