Koheniko rakentamisen työllisyys vai heikkenikö? – Tilastoissa ristiriita

Tilastokeskus rekisteröi työllisten määrää vuosineljänneksittäin. Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen työllisten määrä oli loka-joulukuussa 2012 noin 177 000, kun heitä oli vuoden 2011 vertailujaksolla noin 176 000. Kasvua kertyi 0,6 prosenttia. Samaan aikaan talonrakentamisen työllisten määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 2,4 prosenttia noin 66 000 työlliseen vuotta aiemmasta noin 65 000 työllisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan rekisteröi työttömien ja avoimien työpaikkojen määriä kuukausittain. TEM:n tilastojen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoihin oli joulukuun 2012 päättyessä ilmoittautunut 24 214 työtöntä talonrakennusalan työnhakijaa, kun heitä oli joulukuun 2011 lopussa 20 649. Siten alan työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 17 prosenttia vuodessa.

TEM:n tilastot talonrakentamisen työttömien työnhakijoiden määrästä osoittivat heikkenevää kehitystä jo lokakuussa ja marraskuussa.

Vastaavasti talonrakennusalalla oli TEM:n mukaan joulukuun 2012 päättyessä 563 avointa työpaikkaa, kun vuotta aiemmin paikkoja oli 684. Laskua kertyi 18 prosenttia.

Erikoistuneen rakennustoiminnan työllisyys heikkeni

Erikoistuneen rakennustoiminnan työllisten määrä puolestaan supistui loka-joulukuussa 2012. Tilastokeskuksen mukaan erikoistuneessa rakennustoiminnassa oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä noin 89 000 työllistä, kun heitä oli vuotta aiemmin noin 91 000. Laskua kertyi 2,1 prosenttia.

Tilastokeskuksen toimialaluokittelussa (TOL 2008) erikoistuneeseen rakennustoimintaan kuuluvat muun muassa rakentamista edeltävät valmistelutyöt, talonrakennuksen ja maa- ja vesirakennuksen asennus- ja viimeistelytyöt sekä muut erikoisalojen työt.

Tilastokeskuksen toimialaluokittelussa kolmas rakentamisen alasektori on maa- ja vesirakennus, mutta sen erillisiä työllisyyslukuja Tilastokeskus ei kerro.

TEM puolestaan ei kerro työttömien työnhakijoiden lukuja sen paremmin erikoistuneen rakennustoiminnan kuin maa- ja vesirakentamisenkaan osalta.

TEM:n ja Tilastokeskuksen tilastojen eroista

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömyysluvut ovat aina poikenneet toisistaan. Kun tarkastellaan koko taloutta eikä vain rakentamista, työvoimatutkimuksen työttömyys on viime vuosina ollut vuositasolla 31 000–44 000 henkeä pienempi kuin työnvälitystilaston työttömyys. Merkittävin syy työttömyyslukujen eroihin on erilainen työttömän määrittely, joka johtuu tilastojen erilaisista lähtökohdista ja käyttötarpeista.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja TEM:n työnvälitystilaston työttömyyden määritelmät poikkeavat toisistaan. Työvoimatutkimus noudattaa YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelija ja työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa ei työttömälle ole yhtä tiukkoja työnhaun kriteerejä kuin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa. Työnvälitystilastossa työtön on työnhakija, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita – ei edes loma-aikoina. Käytännössä työnvälitystilasto kattaa työttömät, jotka saavat työttömyyskorvausta.

Myös työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston tekotavat ovat erilaiset. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on haastattelututkimus ja kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa. TEM:n työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työvoimatoimistoissa asioivia työnhakijoita.