Rakennusliitto: Pk-seudun uudistuotannossa ei voi päästä 11–12 euron neliövuokriin
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan yhä useampien rakennuttajien on luovuttava tuetusta Ara-tuotannosta, jos asuntopolitiikka perustuu epärealistisiin vaatimuksiin. Hänen mukaansa pitkäjänteiset toimijat eivät voi rakennuttaa vuokra-asuntoja, joiden vuokrat eivät anna mahdollisuutta varautua korjauksiin ja lainanlyhennyksiin.
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan yhä useampien rakennuttajien on luovuttava tuetusta Ara-tuotannosta, jos asuntopolitiikka perustuu epärealistisiin vaatimuksiin. Hänen mukaansa pitkäjänteiset toimijat eivät voi rakennuttaa vuokra-asuntoja, joiden vuokrat eivät anna mahdollisuutta varautua korjauksiin ja lainanlyhennyksiin.
”Etenkään uudistuotannon korkeita vuokria ei parane kiistää. On kuitenkin ihmisten huiputtamista sanoa, että pääkaupunkiseudulla päästään uustuotannossa 11–12 euron neliövuokriin ilman, että rakennuttajayhteisöjen omistajat subventoivat vuokria. Tämä vuokrataso on kuitenkin otettu poliittisen keskustelun lähtökohdaksi, johon kaikkien tulisi mukautua nykyisen tonttipolitiikan, kaavoituksen ja rahoitusehtojen voimassa ollessa”, Harjuniemi toteaa Rakennusliiton tiedotteessa.
Ympäristöministeriö julkisti viime viikolla tutkimuksen, jossa tarkasteltiin omakustannusperiaatteen toteutumista tuetuissa Ara-asunnoissa. Periaatteen mukaan asunnosta saa periä vuokraa enintään asuntokohteiden rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisten menojen määrän.
KTI Kiinteistötieto Oy:n ympäristöministeriölle tekemä tutkimus osoitti, että VVO, Sato ja muut isot yleishyödylliset yhtiöt perivät Ara-asuntojen asukkailta lähes markkinavuokria. Vuokrat ovat tuntuvasti kalliimpia kuin kuntien omistamien yhtiöiden asuntojen vuokrat. Ero kuntayhtiöiden vuokriin saattaa olla jopa viisi euroa neliöltä.
Rakennusliitto huomauttaa, että monissa kunnallisissa yhteisöissä vuokria peritään vähemmän kuin lain sallima enimmäismäärä, koska omistajat subventoivat yhteisöjä taloudellisesti. Lisäksi kunnallisten yhteisöjen kohteissa saattaa olla enemmän korjausvelkaa kuin valtakunnallisissa yhteisöissä.
Rakennusliitto on neljänneksi suurin omistaja VVO:ssa. Liitto omisti viime vuoden päättyessä 615 300 VVO:n osaketta, mikä vastaa 8,31 prosentin omistusosuutta yhtiössä. Rakennusliitto on saamassa VVO:sta viime vuodelta osinkotuloja noin 1,23 miljoonaa euroa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa
18 vastausta artikkeliin “Rakennusliitto: Pk-seudun uudistuotannossa ei voi päästä 11–12 euron neliövuokriin”
Mitä yleishyödyllistä on kyseisten yritysten toiminnoissa, kun vuokrat ovat markkinatasoa ja toimiva johto omistaa yritystä pyrkien maksimoimaan sekä yrityksen että henkilökohtaisen voittonsa.
Taitaa Matti Harjuniemi puhua nyt VVO:n äänellä. Ei ainakaan asukkaiden äänellä. Helsingin kaupungin omistamien asuntojen keskivuokra on 10,5 €/m2/kk ja paljon parjatun Nuorisosäätiön asuntojen vuokrat ovat luokkaa 11-12 €/m2/kk. Nyt kun ns. korko-omavastuuksi on tulossa 1,0% ja pääkaupunkiseudulla saa käynnistysavustusta 10 000 €/as, jonka voi käyttää omarahoitusosuuteen, pitäisi sen jo alkaa onnistua. Taitaa pian Harjuniemen tuoli heilua kun puolustelee VVO:n suuria voittoja. Muistetaanpa vain miten kävi Paperiliiton Ahoselle.
Kaupungin asuntojen hinnoittelu onkin vääristynyt, 10 eurolla ei maksa uudesta 4000 euron kohteesta kuin hoitokulut, tontinvuokrat ja mainitsemasi 1 % -yksikön korot Lyhennykset jää seuraavalle asukkaalle tai naapurille Kontulaan.
Yhtiöt tasaa kaikki rahoituskulut lyhennyksineen ja tonttien vuokrat koko asuntokannan maksettaviksi tasapuolisesti kaikille.
Kuten KTI:n / Kiurun selvitys osoittaa vuokra on sama riippumatta siitä asutko 70 luvun talossa Kontulassa vai 2013 valmistuneessa Kalasatamassa.
Uudessa vastavalmistuneessa kohteessa asuvaa avustetaan 7 euroa / m2 muiden kustannuksella.
Harjuniemi taitaa sittenkin olla asukkaiden asialla – niiden kaikkein vähäosaisempien.
Uuden kohteen alkuvuokran määritys ja valvonta pitäisi tehdä läpinäkyväksi kaikkien toimijoiden osalta. Tällöin päästään asiaan josta Harjuniemi puhuu, eli siihen voiko 4000 euron asunnossa vuokratontilla vuokra olla millään matematiikalla Kiurun rajan mukainen 11-12 euroa.
Kruunuasunnotkin ottaa uudesta kohteesta yli 20 euroa/m2.
Taitaapa insinöörin puheet perustua nyt MUTU tai VATI tietoon-ei ainakaan laskelmiin. Kuvitellaanpa, että on kohde vuokratontilla. 2600 asm2, 45 asuntoa, 80 asukasta. Hankinta-arvo tuo 4000 €/asm2 eli 10 400 000 €. Korkotukilainan osuudeksi tulisi 9 880 000 €, avustus 450 000 ja omarahoitusosuudeksi jäisi 70 000 €. ARA:n sivuilta löytyy lainalaskuri, kun sieltä ottaa lainakulut ns. 6. vuoden kohdalta, ovat korot 3,15 €/m2/kk ja lyhennykset 2,1 €/m2/kk. Omarahoitusosuuden korkokuluiksi 8%:n korolla jää 0,18 €/m2/kk. Suoranaiset hoitokulut ovat Helsingissä luokkaa 4,1-5 €/m2/kk. Tuleviin korjauksiin on lupa varautua 1,0 €/m2/kk. Asukkailta peritään erikseen vesimaksut ja autopaikkamaksut. Kun kaikki summataan, jää vuokraksi 10-11 €/m2/kk. Ei se niin vaikeaa ole. Kaupungin vuokratalot tekevät sitä koko ajan. ja pitävät asuntonsa paremmassa kunnossa kuin SATO ja VVO.
Eikös tuosta sinun laskelmasta nyt puutu se tontinvuokra jonka maksaa tässä tapauksessa 100 %:sti mummo kontulasta reilua eikö totta.
Eikö rakennsulehdestä löytyisi jokin taloustoimittaja tekemään muutaman laskelman, yritysten tilinpäätösanalyysit ovat olleet asiallisia.
”Eikös tuosta sinun laskelmasta nyt puutu se tontinvuokra jonka maksaa tässä tapauksessa 100 %:sti mummo kontulasta reilua eikö totta.
Eikö rakennsulehdestä löytyisi jokin taloustoimittaja tekemään muutaman laskelman, yritysten tilinpäätösanalyysit ovat olleet asiallisia.”
Ei puutu tontinvuokra. Se on ARA-hankkeessa(ARA:n säätelemät hinnat) Helsingissä pyöreästi 1 €/m2/kk ja sisältyy tuohon hoitokuluihin. Ja nuo hoitokulut ovat tilastotietoa. Kaikki kunnia rakennuslehden taloustoimittajille, mutta väitän tässä asiassa olevani parempi asiantuntija kun olen alan toimija.
Vuokrat oli tuossa mukana sitten mukana, mitäs mieltä olet sitten ARA:n sivujen laskurin lyhennyksistä 2,1 €/kk.
4000/2,1/12 kk= 159 vuotta takaisinmaksuaikana .
Elinkaaren aikana otetaan remontteihin lainoja noiden lisäksi, missä vaiheesa ohjelma kiristyy ?
Sitten jatkokysymys noihin Kruunu- ja S-asuntojen vuokriin jotka ovat yli 20 euroa Helsingissä, eikös näiden toimijoiden pitäisi olla aidosti yleishyödyllisiä ?
Se kieltämättä onkin nykyisten korkotukilainojen ongelma, että lyhennysohjelma on liian takapainotteinen. Ajatus on ollut, että vuokrat nousevat inflaation tahtiin. Tuosta ARA:n lainalaskurista käy ilmi, että 21. vuoden kohdalla lyhennys onkin jo 6,30 €/m2/kk ja 31. vuoden kohdalla kai jotain yli 10 € ja samaan aikaan pitäisi jo alkaa korjatakin. Onko se todellinen ongelma, niin sen näkee se joka elää.
Parasta tässä sopassa on ”pitkäaikaisten” asukkaiden vaatimukset saada etenkin ASO kohteista arvonnousu omaan taskuunsa.
Parasta tässä sopassa on
Täysin perätön ja pahansuopa väite! Jos tuollaisen väitteen esittää, pitäisi se pystyä perustelemaan, jota ko. ”isännöitsijä” ei tee millään tavalla. Tuollainen väite on sitä loanheittoa, jota asumisoikeusasukkaat ja heidän edustajansa ovat parina kolmena viime vuonna saaneet osakseen puolustaessaan niitä vähäisiä asukkaiden oikeuksia, joista asumisoikeuslaissa ja yhteishallintolaissa on säädetty. Asumisoikeusyhtiöt ovat härskisti rikkoneet erityisesti yhteishallintolakia. Tästä voisi tämänkin kirjoittaja esittää lukuisia esimerkkejä oman yhtiönsä osalta. Jos ”isännöitsijää” kiinnostaa tutustua noihin esimerkkeihin, niin pyydä ARAlta sille asumisoikeusyhtiöistä (erityisesti AVAIN Asumisoikeus Oy:stä) tehdyt kantelut ja muut kirjoitukset.
Taitaa ”isännöitsijän” jäljet johtaa sylttytehtaalle!
Tiedoksi, että sekä SDP:ssä että Rakennusliitossa on paljon ns. periaatteen miehiä ja naisia, jotka eivät pidä Harjuniemestä. Harjuniemi nähdään pitkälti juuri Ahosen kaltaiselta oman edun tavoittelijalta, joka myy vaikka äitinsä saadakseen itselleen hyötyä. Harjuniemen henkilökohtaiset intressit ja VVO:n intressit ovat päällekkäiset. Myös Rakennusliiton muu korkein johto nauttii aseman tuomista eduista. Siksi kannattaa olla lojaali Harjuniemelle. Toivottavasti muutos alkaa lähivuosina jäsenistön syvistä riveistä niistä periaatteen miehistä ja naisista, joille moraali merkitsee vielä jotakin. Oma ahneus ei saa mennä vähävaraisten ihmisten kohtuuhintaisen asumisen ja elämisen edelle.
Taitaa rakennusliiton puheenjohtajaakin kiinnostaa enemmälti se että ”ansaitut” osinkotulot eivät laske. Kyllähän ne osingot sieltä vuokristakin tulevat, samoin kuin kohtuullisen kalliilla myydyllä mutta erittäin halvalla toteutetuksella urakan suhteen tehdyistä omistusasunnoista (miksi muuten tällä hintaa rakennetuista kämpistä työvoima pitää raahata virosta asti?) Mikähän on rakennusliiton mielenkiinto puuttua moisiin epäkohtiin, kun oma rahoitus on niistä kiinni?
Kruunuasunnoilla on markkinoiden kovimmat vuokrat ja sinne hallitus pumppaa rahaa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Helsingin vallilassa 23 €/m2 vanhassa talossa ja maakuntien varuskunnissa 15 euron pintaan. Hinnat löytyy Kruunuasuntojen kotisivuilta vapaita asuntoja selaamalla.
Aiemmin sivuilla oli uusien korkotukikohteidenkin hintoja mutta nyt huoneistoja ei niissä ole vapaana. (HKI 22 €/m2 ja Hämeenlinna 15,50 €/m2)
Asiallinen kiinteistönpito nostaa vuokrat yli asuntoministerin kohtuullisena pitämän tason tai sitten yhtiö tekee posketonta tulosta.
Kävi kuten osinkojen verotuksessa kukaan ei vaivautunut perehtymään substanssiin.
Entä S-Asuntojen hirmuvuokrat korkotukikohteessa Helsingin Kalasatamassa. Onko sekin Rakennusliiton syytä?
Ei taida olla kun S-asuntojen kohteessa Vantaalla sortuneet telineet oli lehtitietojen mukaan etelän vapaiden taiteilijoiden rakentamia ei liiton jäseniä.
Ei tuossa 11-12 e/m2 vuokrassa olisi mitään ongelmaa, jos kaupunki vain kaavoittaisi ja antaisi tontteja tuotantoon ja kaava-arkkitehti ei liiaksi tekisi omituisia vaatimuksia.
Toivoisin, että lehti avaisi substanssia -yksityiskohtaisesti, esimerkiksi Kruunuasuntojen tytäryhtiön Helsingin kohteiden, valtion tuella tuotettujen uusien kohteiden ja perusparannuskohteiden vuokranmäärityksen mm. välimallinkohteen ja perusparannuskohde johon on rakennettu lisäkerrokseen uusia asuntoja.
Katsotaan sitten kuka puhuu oikein?
Kannattaa huomata,että on valtion tukeman tuotannon uusien kohteiden korkotaso ja vanhojen lainojen korkotaso on aivan eritasoa sekä lyhennykset tai niihin varautuminen. Puhumattakaan perusparannettujen kohteiden korko ja lyhennysmenoista.
Rakennuslehti kuuluu Sanomakonserniin ja jutut eivät ole olleet kovinkaan substanssipitoisia asuntosektorilla, perustetaan tänne toivomusketjus jos joku lehdistä innostuisi esittämään laskelmiakin.
Kannatettava ajatus avata kirjoittan mainitsemalla tavalla yhtiön taloutta sillä ei ole samaa mahdollisuutta tasaukseen kuin isoilla toimijoilla ja luultavasti kohdekohtaiset vuokrat on oikein.
Mielenkiintoiseksi asuntoministerin 11 euron vuokran uudessa kohteessa tekee se seikka että kruunuasuntojen 23 euroa vanhassa talossa on ja pysyy ellei siihen kohdisteta jotakin valtion tukea.
Lopputuloksena hallituksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti Pasilassa valtion ilmaiseksi luovuttamalla maalla ja valtion pääomaruiskeella avustettuna vuokra 11 euroa uudessa kohteessa ja Vallilassa vanhassa 23 euroa. Markkinataloudessa voisi puhua jo jonkin sortin ongelmasta.
Erittäin todennäköistä että Kruunuasunnot on määritellyt vuokrat oikein Laajasalon 22,5, Hämeenlinnan 15,50 eurossa ja Vallilan 23 eurossa. Asuntoministerillekkin voisi olla hyötyä jos lehdistö avaisi luvut. Kruunuasuntoja voisi verrata kaupunkienn yhtiöiden tassaukseen, kun niiden aiheisto (tilit) on kohdekohtaisesti julkaistu.
Pääomakulut ja tonttien vuokrat jaetaan ainakin eräässä isossa eteläisessä kaupungissa tasan kaikkien asuntoneliöiden kesken, tavoitteena yhtiöllä kuitenkin yhtiöllä on että käyttöarvo huomioidaan asuntojen hinnoittelussa jatkossa paremmin..