Lukuoikeudet kuntoon ryhmätilauksella!

Aran Rossilahti kaipaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti kaipaa rakennusalalle rohkeutta uudistuksiin, joilla aikaansaadaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Rossilahti puhui tiistaina 14. tammikuuta pidetyssä Ara-päivässä Helsingissä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti kaipaa rakennusalalle rohkeutta uudistuksiin, joilla aikaansaadaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Rossilahti puhui tiistaina 14. tammikuuta pidetyssä Ara-päivässä Helsingissä.

Kuuntele juttu

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Helsingin seudun sekä muiden suurimpien kasvukeskusten väestönlisäyksen ennustetaan olevan vuoteen 2030 mennessä 430 000 henkilöä.

”Uhkana on, että asuntotilanne huononee edelleen jos uusien asuntojen tuotanto jää edelleen yhtä alhaiselle tasolle”, Rossilahti totesi.  

Valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla sekä vielä 1990-luvulla keskimäärin 10 000 uutta asuntoa vuodessa. Mutta 2000-luvulla on rakennettu vuosittain vain reilut 2 000 uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Talouden rakennemuutos ja siihen liittyvä kaupungistuminen jatkuu edelleen voimakkaana.

Kehitys näkyy myös asuntomarkkinoilla. Asuntomarkkinoilla ne joilla on varaa hankkivat uusia asuntoja kysytyiltä alueilta ja pienituloiset sijoittuvat enenevässä määrin vanhoihin lähiöihin.

”Erot asumisen mahdollisuuksissa ovat kasvaneet ja näyttävät kasvavan edelleen. Asuntopolitiikan keskeinen haaste on kaupungistumisen hallinta niin, että varmistetaan riittävän asuntotarjonnan lisäksi se, etteivät asuinalueiden väliset erot pääse kasvamaan liian suuriksi”, Rossilahti sanoi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Aran Rossilahti kaipaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja”

  1. Miksei valtio sitten tee mitään, ei pelkillä puheilla asuntoja rakenneta.
    Kannattaisiko tehdä niinkuin kiinteistöalan isoimmat pelurit ovat julkisuudessa kohtuulliset ehtonsa jo vuosia sitten esittäneet (VVO,Sato jne.).
    Siten saataisiin moninkertainen määrä uutta asuntotuotantoa heti liikkeelle, nyt mitättömän määrän suhteen.
    Kohtuuhintaisten asuntojen odottajilla köysi kiristyy tässä odottamisessa, nyt olisi jollakin tekojen paikka puheiden sijaan ja noppeesti.
    Varsinkin kun koko ajan rakennusalalta häviää isojakin tekijöitä ja sitä mukaan tulee työttämiä, sekään ei luulisi olevan valtiollemme hyvä juttu.
    Vaalitko on tulossa?, kun kukaan ei uskalla tehdä mitään, kun se vaatii kompromisseja.
    On sanottu aina, että ”Ei jäädä tuleen makaamaan”, nyt ollaan siellä oltu jo vuosia.

  2. Kunnat eivät halua niitä muuttajia, joita ns. kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin tulisi. Siinä tärkein syy rakentamisen vähäisyyteen. Erityisryhmien, kuten nuorten vuokra-asuntoja rakennetaan yllin kyllin. Samoin vuokra-asuntoja, joiden vuokrat maksetaan pääosin omasta palkkapussista.

  3. Asumisoikeus- ja yhteishallintolaki pitäisi saada niin yksiselitteiseksi ettei ARAn vihikoirille ja ”omistajayhteisöille” jää mahdollisuutta tulkita lakeja omien mieltymystesä mukaan.

    Asukkaille luotava mahdollisuus irtauta asumisoikeus sopimuksesta välittömästi ilman kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, mikäli omistajayhteisö ei noudata asumisoikeuslain tiedonantamisvelvollisuutta tai yhteishallintolakia.

    1. Lisäksi tyytymättömälle yksipuolinen oikeus tulkita koska tietoa on hänen mielestään jaettu riittävästi, maksakoon irtisanomisajan kulut maan hiljaiset jäljelle jäävät asukkaat.

      1. Rossilahden rauhallisten puheiden syynä on se, että hänen ja samalla Arankin tulevaisuus on rauhoittunut ministerin vaihdoksen myötä. Kiurulla oli jo valmiit suunnitelmat isolle remontille, mutta ne jäivät pöydälle, eikä Viitanen ole ollut asiassa aktiivinen. Jos kepu nousee hallitukseen, kuten näyttää selvältä, niin kepulaisen Rossilahden ei tarvitse enää lähetellä työpaikkahakemuksia kepulaisiin kuntiin. Hyvä niin.

        1. Rossilahti viittaa puheessaan http://www.youtube.com/watch?v=2nEXNV2xbAo (noin kohdassa 29 min) ” Myös virkamiestenkin näkemykset vaihtelevat välillä, ja on tapauksia joissa asiakkaat ovat Aran kanssa erimielltä asioista ja tulkinnasta.”

          Puheessa ei mainita mitään apulaisoikeuskanslerin antamasta huomautuksesta Aralle lainvastaisesta menettelystä, joka on koostunut päätöksenteon laiminlyönnistä, laiminlyönnistä valvovana viranomaisena huomauttaa osakekaupan osapuolia luovutuksen mitättömyydestä ja mitättömyyden vaikutuksista, laiminlyönnistä noudattaa tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, objektiviteettiperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta sekä harkintavallan ylittämisestä hallintolain 8 §:n 1 momentin soveltamisessa.

          OKV:n huomautus ARAlle 14.10.2013 löytyy linkeistä : http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2013/20131994
          http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2013/okv_509_1_2011.pdf

          Asukkaat tai ”asiakkaat” ovat todenneet että ARA tulkitsee lakia yleishyödyllisten toimioiden etuja valvovana viranomaisena.

          1. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen näkemyksen mukaan ARA oli menetellyt siten, että ulkopuolisessa tarkastelussa oli voinut objektiivisesti arvioituna syntyä sellainen kuva, että viranomainen oli ajanut kysymyksessä olevien yhteisöjen ja säätiön asiaa pikemmin kuin toiminut puolueettomana ja neutraalina neuvovana viranomaistahona. Tämän vuoksi menettely oli ollut myös hallintolain 6 §:ssä säädetyn objektiviteettiperiaatteen vastaista. Kokonaisuutena arvioiden menettely oli myös suhteellisuusperiaatteen vastaista.
            Apulaisoikeuskanslerin sijainen antoi ARAlle vastaisen varalle huomautuksen lainvastaisesta menettelystä.

  4. Asuntoministeri Viitasen eilinen ilmoitus asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen välisen keinotekoisen kytköksen purkamisesta on erittäin tervetullut uutinen. Tämän myötä yleishyödyllinen asuntotuotanto vauhdittuu ja lisääntyy merkittävästi.

    Moni yleishyödyllinen toimija pitää nykyisiä tukiehtoja riittävänä ja tukiehtojen kohentamista oleellisempaa onkin riittävä yleishyödylliselle tuotannolle suunnattu tonttitarjonta sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Valtion asuntorahaston ripeä ja myötämielinen toiminta yleishyödyllisen tuotannon mahdollistamiseksi.

    Valitettavasti eräiden merkittävien asuntorakennuttajien omistajien tuottotavoitteet ohjaavat näiden asuntotuotantoa pois yleishyödyllisyydestä. Muita osaavia yleishyödyllisiä tuottajia on kuitenkin alalla nykyisiä myöntämisvaltuuksia ajatellen vähintäänkin riittävästi.

  5. Jos Liimataisen esimerkillä saadaan asunto tarpeet purettua, niin hyvä…
    Totuus taitanee olla kuitenkin toinen, ASO asunnoilla ei tätä puuetta korvata.

    Nyt oikeesti se ”lusikka” kannattaisi ottaa kauniiseen käteen ja mennä sen ”vuoren” luokse, niin että rakentaminen oikeasti käynnistyisi, eikä vaan paperilla näpertäisi päättäjä tasolla muutamia hassuja asuntoja, vaan aikuusten oikeesti tpitäisi tehdä niitä oikeesti.
    Minusta valtion pitäisi olla nyt oikeasti ja todellakin nopeasti mukana kehityksessä, eikä sysätä vastuuta seuraaville ”ummikoille”tuleville päättäjille, jolle ensimmäinen vuosi menee rutiineiden opetteluun.
    Ja koska odottavan aika aina on liian pitkä, olisi noppeesti toimittava, ilman mitää erikois kommerverkkejä ja selittelyjä.
    Olisi parempi ja todellakin viimeinen hetki tehdä niitä oikeita pitkälle kantavia ”kestävän kehityksen” tekoja , kuin vastakohtana kyräillä ja odottaa asemasodassa tekemättä mitään.
    Ihan vaan maalaisjärjellä ajateltuna, tälläkin kertaa…

    1. ASO:t ja lähiösaneeraus ovat konkreettisia äänestäjiin vetoavia lupauksia.

      Uudistuotannon hyödyt eivät realisoidu riittävän nopeast seuraaviin vaaleihi.
      Harva suuresta yleisöstä muistaa lupauksen valtion tonteista ja Kruunuasuntojen tuotannosta, joten niiden rikkominen ei haittaa päinvastoin mieleen jää remonttiryhmä.

  6. Viimevuotiseen verrattuna kovin maltillinen puhe Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn pääjohtajalta. Viime vuonna tapeetilla oli ”yleishyödyllisten” suuri puolustuspuhe, hyökkäys valtiota vastaan (130 milj. e siirto asuntorahastosta budjettiin), vuokravalvonta ja mikäs vielä jouti romukoppaan.

    Hyvä näin.

    Ja hyvä ara-asojen ja ara-vuokra-asuntojen tuotannon kytköksen purkaminen. Asoja tuottamalla ei ongelmaa ratkaista, mutta aina jos osa ara-vuokra-asunnoista siirtyy aso-asunoihin, saadaan jotain aikaisiksi.

    Mutta minne jäi A-Kruunu Oy? Veikö susi vai mikä?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat