Suoraa kauppaa Venäjän kanssa käyville suomalaisille vienti- ja tuontiyrityksille laajat kauppapakotteet sopivat äärimmäisen huonosti. Danske Bankin mukaan Venäjä oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin tavaroiden ja palveluiden vientimaa. Tuontimaista Venäjä on suurin. Matkailussa Venäläiset muodostavat liki puolet Suomessa käyvistä ulkomaalaisista turisteista.
Matkailuyritysten lisäksi myös kaupan ala on etenkin Itä- ja Etelä-Suomessa hyvin riippuvainen venäläisistä kuluttajista. Lappeenrantaan, Imatralle ja Kouvolaan on rakennettu runsaasti hotelleja, kauppakeskuksia ja ravintoloita, joiden elinkelpoisuus nojaa ostovoimaiseen venäläisturistien virtaan. Vaalimaalle rakennetaan Suomen toista kasinoa itärahojen toivossa. Venäläiset ovat kuluttaneet Suomessa liki miljardi euroa vuosittain, mutta tuoreiden tietojen mukaan yöpymiset supistuvat liki kolmanneksella viime vuodesta.
Fennovoiman ydinvoimalahanke vaarassa?
Danske Bank muistuttaa, että venäläiset eivät ole ostaneet vain kesämökkejä ja kiinteistöjä, vaan pääomaa on sijoitettu myös muihin hankkeisiin, tunnetuimpana uutena kohteena Fennovoima. Mikäli keskeiset hankkeet kaatuisivat, negatiiviset vaikutukset näkyisivät Suomen talous- ja työllisyyskehityksessä. Mahdolliset pakotteet voisivat rajoittaa Rosatomin ja Fennovoiman yhteistyötä ydinvoimalan aloittamisen kannalta kriittiseen aikaan.
Danske Bankin ekonomit laskivat kesäkuussa Suomen tämän vuoden BKT:n kasvuennusteen 0,2 prosenttiin ottaen huomioon Ukrainan kriisin vaikutukset. ”Kriisi voi pitkittyessään leikata Suomen talouden kasvutoiveet joko suoraan uusien pakotteiden tai vastapakotteiden myötä tai epäsuorasti Venäjän talouden ajautuessa yhä syvemmälle taantumaan. Molemmat ovat relevantteja uhkia Suomelle”, uusimmassa katsauksessa todetaan.
Kriisi vaikuttaa yritysten toimintaan
Suomalaisten yritysten kannalta kriisi vaikuttaa Danske Bankin mukaan negatiivisesti monen kanavan kautta. Venäjän haasteellinen taloustilanne ja ruplan heikentyminen vähentävät suomalaistuotteiden kysyntää Venäjällä (esimerkiksi Aspo, Ponsse, Tikkurila, Stockmann), ja ne myös vähentävät venäläistä turismia ja ostovoimaa Suomessa. Lisäksi ruplan heikentyminen vähentää suoraan yhtiöiden euroiksi käännettyä kirjanpitotulosta (Oriola-KD, TeliaSonera ja YIT, mikä on lyhyellä tähtäimellä merkittävin vaikutuskanava. Myös yritysten kiinteät sijoitukset Venäjällä arvioidaan aikaisempaa riskipitoisemmiksi (Fortum) ja jotkut yhtiöt ovatkin ilmoittaneet investointien vähentämisessä maassa (Kesko).
Toisaalta jotkut harvat yhtiöt voivat Danske Bankin mukaan jopa hyötyä valuutan heikentymisestä (Nokian Renkaat, YIT). Esimerkiksi YIT:n alkuvuosi Venäjällä oli hyvä, koska ruplan heikentymistä pelkäävät ihmiset ostivat paljon asuntoja.
Venäjä tärkeä YIT:lle
Danske Bank on listannut yhtiöitä, joiden tuloksesta merkittävä määrä tulee Venäjältä. YIT:n vuoden 2013 tuloksesta Venäjältä tuli 47 prosenttia, SRV:n tuloksesta 39 ja Tikkurilan tuloksesta 28 prosenttia.
Suomalaisyritykset altistuvat Venäjä-riskille myös taseen kautta. Venäjän osuus YIT:n omasta pääomasta on peräti 93 prosenttia. Lemminkäisen vastaava prosenttiosuus on 49, SRV:n 45 ja Tikkurilan 25.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Danske Bankin mukaan Venäjän kriisi tuntuu jo Suomessa”