Työryhmän tehtävä on kartoittaa erilaiset vaihtoehtoiset tavat eduskunnan lausuman toteuttamiseksi, arvioida vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ja ehdottaa toteutettavaa vaihtoehtoa. Työryhmän toimikausi kestää 30.1.2015 saakka.
”Olemme keskustelleet ympäristövaliokunnan ja kansalaisaloitteen tehneen Omakotiliiton kanssa energiatodistuksen selkeyttämisen vaihtoehdoista ja kartoittaneet erilaisia malleja. Työryhmällä on nyt tärkeä tehtävä arvioida eri mahdollisuuksia ja löytää yhteinen näkemys siitä, millainen malli on paras”, Viitanen sanoo.
Työryhmässä ovat edustettuina ympäristöministeriön lisäksi Ara, Energiavirasto, Motiva Oy, Suomen Kiinteistöliitto sekä Suomen Omakotiliitto. Työryhmän puheenjohtajana toimii rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.
”Tavoitteeni on edelleen vaikuttaa EU-direktiivin muuttamiseksi siten, että vanhojen pientalojen energiatodistuksesta tulee vapaaehtoinen. Olenkin lähettänyt asiasta komissiolle kirjeen, jossa ehdotin myös, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sisällytettäisiin tältä osin komission REFIT-normitalkoisiin. Energiakomissaari Günther Oettinger vastasi, että havaintoni liitetään osaksi REFIT-ohjelman vuoden 2015 agendan valmistelua. Olen tyytyväinen siihen, että komissio on huomioinut aloitteeni EU:lle ja tulen tekemään työtä sen eteen, että Suomen näkemykset etenevät”, Viitanen sanoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Työryhmä selkiyttämään pientalojen energiatodistuksia”
Ministeri Viitasen lausunnon loppuosa on aika hämmentävä. Ei niinkään sen osalta mitä siinä sanotaan, vaan mitä ei sanota. Oettinger aikalailla tyrmäsi ehdotuksen omakotitalojen energiatodistusten muuttamisesta vapaaehtoiseksi, todeten vapaasti käännettynä mm. että ”on tärkeää huomata, että artikla 11(7) energiatehokkuusdirektiivissä koskee erityisesti omakotitaloja ja tarjoaa toimintavapauden jäsenvaltioille näiden kansallisessa toimeenpanossa yksinkertaistaa energiatodistuksiin liittyviä vaatimuksia. Direktiivin jo salliman joustavuuden hyödyntäminen näyttäisi olevan välitömin tapa käsitellä Suomen kansalaisten esille nostamia huolia”. Komissaari sen jälkeen käy läpi sitä, että energiatodistusten tarkoitus on auttaa tulevia kiinteistönomistajia ja vuokraajia saamaan tarvittavaa informaatiota energiatehokkuuden kehittämiseen. Komissaari toteaa, että Suomen ministerin ehdotus olisi askel taaksepäin jo vuoden 2002 direktiivin (2002/91/EC) vaatimuksista, joissa on ollut mukana energiatodistus rakennuksia myytäessä tai vuokrattaessa. Komissaari myös esittää, että energiatodistuksen sisältämä informaatio voi edistää energiatehokkuuden toteutumista ja parantaa myös asumisolosuhteita. Hän esittää jopa niin vahvan toteamuksen kuin, että EPBD on EU:n merkittävin lainsäädännöllinen työkalu energiatehokkuuden kehittämiseksi rakennuskannassa, joka kuluttaa noin 40 % EU:n loppuenergiankäytöstä. Nuo perustelut ovat sellaisia, että kirje tarkoittaa käytännössä sitä, että komission kanta on uudistusesitystä kohtaan varsin kielteinen.
Kirjeen lopussa komissaari kohteliaasti toteaa, että REFIT-ohjelman sisältö on ko. vuoden osalta lyöty jo lukkoon, mutta koska REFIT:in on tarkoitus olla vuosittainen tarkastelu, asia voidaan huomioida vuonna 2015 valmisteltaessa seuraavan vuoden REFIT-asioita. Tämä on toimenpide, joka tehdään kaikille REFITiin ehdotetuille asioille. Sinne voi kuka tahansa kansalainenkin ehdottaa sisältöä, jotka huomioidaan REFIT-ohjelmaa valmisteltaessa. Komissaari ei siis edes luvannut ottaa asiaa osaksi ohjelmaa, vaan ainoastaan että asia huomioidaan valmistelussa. Se lupaus on kohteliasta diplomaattikieltä kirjeen lopetusta ennen. Kirjeen kokonaiskuva on se, että komissaari ei suhtautunut ehdotukseen myötämielisesti, ja että ensisijainen etenemistapa on komissaarin mukaan kansallisten muutosten tie, ei koko EU:ta koskevien muutosten tekeminen direktiiviin, jonka laatiminen oli iso työ ja lukuisten poliittisten kompromissien tulos, joiden seurauksena direktiivi nyt on mitä on.
Ministeri Viitasen kirje
http://www.ym.fi/download/noname/%7BF1BFF053-5F1D-4C55-9A89-7DBBC7B6FCD4%7D/104530
Komissaari Oettingerin vastaus:
http://www.ym.fi/download/noname/%7B59CDB389-97B0-42DB-B044-C3F4066ABFB2%7D/104531
Energiatodistuksen suurin heikkous on keinotekoisen E-luvun ottaminen tehokkuusmittariksi. Energiamuotokertoimet sekoittavat laskennalliset energiankulutukset ja vertailut todelliseen mitattuun energiankulutukseen. E-luku on vain luku lukujen joukossa. Todellinen energiankulutus tiedetään ja sitä myös seurataan ja sillä on suora yhteys kustannuksiin. Keinotekoista E-lukua ei kukaan kaipaa kiinteistönhuollossa ja -ylläpidossa, vain ilman energiamuotokertoimia lasketulla energiankulutuksella on käyttöä vertailutietona todellisiin kulutuksiin.
Etenkin vanhoille rakennuksille niiden epämääräisten ominaisuustietojen takia riittää vallan hyvin todelliseen energiankulutukseen perustuva energiatodistus. On täysin turhaa touhua viisastella vanhojen rakennusten osalta laskennallisella energiankulutuksella.
EU-direktiivejä on mahdollisuus soveltaa kansallisista lähtökohdista ja tehdä yksikertaisempia lakeja. On syytä lopettaa ideologinen vedätys täällä pohjan perukoilla ja kansanedustajien saati ministerien pitää muistaa vanha tuomarinohje ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan”. Lain käsittelyn yhteydessä ei viesti mennyt kuitenkaan perille.
Direktiivejä ei hevin pystytä muuttamaan, mutta niiden soveltaminen on omissa käsissä. Jälkijättöisellä sohlaamisella ja ”toivomusponsilla” EU:n suuntaan vain silotellaan nykyhallituksen onnettomia päätöksiä.
Ongelma ratkeaa kun E-luvun yksikkö muutetaan. Olkoon yksikkönä vaikka bongo. Näin kiinteistöt ovat vertailukelpoisia bongoissa. Mutta kukaan ei erehdykään luulemaan, että luvulla olisi jotain tekemistä todellisen ergiankulutuksen kanssa, kuten nykyinen yksikkö kWh/m2 antaa ymmärtää.