Satoja vankeustuomioita harmaasta rakentamisesta

Verohallinto toteutti Raksa-valvontahankkeen vuosina 2008–2012. Joka kymmenennestä tarkastetusta yrityksestä tehtiin rikosilmoitus. Harmaan talouden selvitysyksikössä on selvitetty näitä rikosilmoituksia ja niiden perusteella annettuja tuomioita.

Raksa-hankkeen perusteella annettiin ehdollinen tai ehdoton vankeustuomio yhteensä 267 luonnolliselle henkilölle 4.4.2014 mennessä. Tuomiokokonaisuuksia oli yhteensä 97.

Ehdottomien vankeusrangaistusten keskimääräinen pituus on 20 kuukautta ja ehdollisten vankeusrangaistusten 9,5 kuukautta. Liiketoimintakielto langetettiin noin joka toisessa tapauksessa.

Tehdyistä rikosilmoituksista oli törkeitä veropetoksia 264, kirjanpitorikoksia 210 ja 170 tapauksessa oli sekä törkeä veropetos että kirjanpitorikos.

Rikosilmoitukseen johtaneissa tarkastuksissa tehtiin yhteensä 33,7 miljoonan euron edestä ennakonpidätyksen ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuunpanoesityksiä. Arvonlisäveroja ja muita välillisiä veroja karhuttiin yhteensä 20,9 miljoonaa euroa. Välittömän verotuksen maksuunpanoja oli tehty noin 10,6 miljoonan euron edestä.

Käytännössä verosaatavien periminen onnistuu todella huonosti.

Isot menetykset yhteiskunnalle

Raksa-hankkeen rikosilmoitusten perusteella oli tuomittu 44,9 miljoonan euron edestä vahingonkorvauksia tarkasteluhetkeen mennessä. Tarkastelu on tosin koskenut yksittäisiä asiakkaita, joten yhteisvastuutapauksissa korvauksissa on päällekkäisyyksiä.

Peiteltyä osingonjakoa ilmeni 156 hankkeessa, yhteensä 33,7 miljoonaa euroa. Pimeitä palkkoja löytyi yhteensä 85,7 miljoonan euron edestä. Vääränsisältöisiä tositteita, useimmiten kuittikauppaa, ilmeni 68,4 miljoonan euron edestä. Omaisuuden takavarikkoesityksiä tehtiin 4,7 miljoonan euron edestä.

Kirjanpidon ulkopuolisia työntekijöitä oli 137 tarkastetussa kohteessa, yhteensä 2727 henkilöä.

Yritysrypäs asialla

Harmaan talouden selvitysyksikkö selvitti myös, millainen on tyypillistä harmaan talouden talousrikos rakennusalalla.

Raksa-hankkeen rikosilmoitusten silmiinpistävin havainto on, että harmaata taloutta harjoitetaan ryppäissä. Suurin osa tuomion saaneista henkilöistä oli tuomittu toiminnasta, jossa oli käytetty hyväksi useampia yrityksiä. Tuomitut henkilöt kytkeytyivät toisiinsa yritystoiminnan verovelvollisuuden ja vastuuaseman perusteella kaupparekisteri- ja omistusyhteyksien kautta.

Myös bulvaanien käyttäminen on hyvin yleistä.

Johtopäätös on, että varsinkaan vakavammassa rakennusalan rikollisuudessa todelliset toimijat eivät rekisteröidy kovinkaan usein yrityksen vastuuasemaan.

Myös kuittikauppa on rakennusalalla yleistä. Tekaistuilla kuiteilla peitetään käteisellä maksettuja pimeitä palkkoja. Tyypillisesti käytetään lyhyen elinkaaren yrityksiä.

Rikoksenuusijat ovat merkittävä tekijä rakennusalan harmaassa toiminnassa. Aikaisempi rikostuomio oli 63 tuomiossa. Rikoksenuusijoista neljä viidesosaa liittyi rypäsmuotoiseen toimintaan.

Ulkomaisten yritysten osuus oli Raksa-hankkeen rikosilmoituksen kohteista vain alle kaksi prosenttia.