Kokeile kuukausi maksutta

Kypärä painaa rakennusmiesten niskoja eläkekuntoon

Onko kypärästä tullut jo niin raskas, että se voi jopa nopeuttaa rakennusmiesten sairaseläkkeelle lähtöä. Työmaapäällikkö Rauno Nordman toivoisi kohtuutta kypäräpakkoon rakennustyömaan loppuvaiheessa.

Rauno Nordmanin niskaa ei paina kevyt vuorikiipeilijän kypärä.

Salpausselän Rakentajien työmaapäällikkö Rauno Nordmania ei kypärä paina, sillä hän käyttää kevyttä vuorikiipeilijän kypärää Päijät-Hämeen sairaalan peruskorjaustyömaalla Lahdessa.

Hänen urapolkunsa on kulkenut pitkää tietä ammattikoulun kautta viisikymppisenä suoritettuun diplomi-insinöörin tutkintoon. Matkan varrella on siten tarttunut paljon käytännön kokemusta ja tervettä järkeä lisättynä ripauksella teoreettista osaamista.

Raskas kypärä kuluttaa niskanikamia

Rauno ”Rane” Nordman uskaltaa puuttua jopa työturvallisuussäädösten kaikenkattavaan mielekkyyteen. Pakollisia turvavälineitä on hänen mukaansa tasan kolme eli kypärä, jalkineet ja liivit, mutta niissäkin asetus tuntee kohtuuden. Se sanoo, että yleensä on käytettävä turvakenkiä. Suojalaseja on käytettävä tarvittaessa, ja kypärästä se toteaa, että sitä on käytettävä rakennustöissä. Rakennusteollisuuden ja isojen rakennusliikkeiden tulkinnat ovat paljon asetusta tiukemmat, ja kypäriä täytyy pitää jopa puistotöissä. Harkintavaraa ei ole mestareille jätetty tuumaakaan.

Aiemmin mestari saattoi ilmoittaa porukalle, millointyömaa on niin pitkällä, että kypärää ei enää tarvita. Enää tämä ei ole mahdollista edes maalareiden kohdalla.

Nordmania itseään harmitti tapaus, jossa työmies ei niskavaivojen vuoksi voinut enää käyttää kypärää, mutta kovan lippalakin käyttöä ”lääkärin määräyksestä” ei työsuojeluviranomaiset katso hyvällä. Ikävä vaihtoehto on jättää rakentaminen nuoremmille ja terveemmille.

”Kypäräpakko työmaan loppuvaiheessa voi olla kyseenalainen. On nimittäin niin, että jatkuva kypärän käyttö aiheuttaa vanhoilla timpureilla niskavaivoja. Parasta olisi, jos työmaapäällikölle annettaisiin mahdollisuus terveen järjen käyttöön tässäkin asiassa”, hän sanoo.

Hän ei ymmärrä, mitä hyötyä esimerkiksi kylpyhuoneen laatoittajalle on siitä, että kypärä painaa jatkuvasti päätä. Moni laatoittaja paneekin oven kiinni!

Vain aivan poikkeuksellisissa töissä on löytynyt harkinnanvaraa, vaikkakin usein kovien vääntöjen jälkeen. NCC:n Kansalliskirjaston työmaalla konservoijat saivat laittaa kypärän pois konservointityön ajaksi, koska kypärä saattaisi ahtaissa tiloissa jopa naarmuttaa arvokkaita maalauksia.

Kypärän painoa on koko ajan vain lisätty. Ensi siihen tuli kuulosuojaimet, sitten suojalasit ja nyt vielä lamppukin. Sitä perustellaan sillä, että työmaalla voi sähköt katketa, mutta kai tuon asian voisi hoitaa taskulampullakin.

Silmäsuoja hyvä, mutta ei aina

Toinen Nordmania ärsyttävä asia on silmäsuojien käyttö, joka sinänsä on hyvä asia ja vähentänyt rajusti silmävammojen määrää.

”Mutta jos on työskenneltävä pimeässä kellarissa, on tähdellisempää käyttää lampulla varustettua kypärää kuin kiinteillä laseilla varustettua.” Samaan kypärään nuo eivät tahdo aina mahtua.

Sanoissa on sikäli katetta, että Nordmanin työmailla ei juuri ole sattunut tapaturmia ja tästä samoin kuin työmaan poikkeuksellisen hyvästä pölyttömyydestä hän saa kehuja Rakennuslehden Vuoden Työmaa -kilpailun raadiltakin.

Nordman toivoo liikkumavaraa keinoihin, joilla työmaan turvallisuus varmistetaan ja sovittu tekninen lopputulos saavutetaan.

Pölytön työmaa

”Mieluiten sovin työntekijöidenkin kanssa tavoitteet, ja he saavat itse miettiä, miten niihin päästään. En esimerkiksi vaadi tiheää siivoamista työmailla, joilla rakennetaan puhtausluokaltaan vaativia tiloja. Sen sijaan saatan todeta, että pidetään paikat kunnossa. Se on paljon tehokkaampaa.”

”Puhtauden-, pölyn- ja kosteudenhallinta ovat meikäläiselle hyvin läheisiä teemoja. Ne ovat kaikki olleet keskeisessä osassa tällä työmaalla”, Nordman toteaa.

Pölynhallinta on Nordmanille ennen kaikkea sitä, että ilmanvaihdon painesuhteet on järkeiltävä kohdalleen sekä sitä, että pölyn määrää systemaattisesti vähennetään kohteen luovutusta lähestyttäessä. Kun näin tekee, tilojen painesuhteet saadaan keskenään sopiviksi, eikä pöly näin ollen voi kulkeutua hallitsemattomasti sinne, minne se ei saa kulkeutua.

”Rakennustyömaan ilmanpuhdistus tulee aloittaa viimeistään vaipan umpeutuessa, jolloin eri työvaiheista ilmaan erittyvä pöly ja muut epäpuhtaudet jäävät työntekijöiden hengitettäviksi ja lopulta poistettaviksi kaikilta pinnoilta. Tässäkin töiden järkevä yksityiskohtainen vaiheistus on kaiken onnistumisen perusedellytys.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 33 kertaa

33 vastausta artikkeliin “Kypärä painaa rakennusmiesten niskoja eläkekuntoon”

  1. Hartaasti samaa mieltä. Sitä saa helposti heti kerettiläisen maineen kun menee jotakin työturvallisuuteen liittyvää arvostelemaan.

  2. Hyvä että asioista keskustellaan, sillä eivät turvallisuussäännöksetkään ole mitään mustavalkoisia asioita. Kypärän lisäksi esimerkiksi suojaavasta paksusta vaatetuksesta voi tulla ongelmia kuumalla.

    Tilastojen valossa ”järjen käyttö” ei kuitenkaan ole ollut erityisen järkevää, kun katsoo miten tapaturmataajuutta ollaan saatu tiputettua nimenomaan vaatimuksia kiristämällä, esimerkiksi silmäsuojat ovat romahduttaneet silmävammojen määrän. On myös vähän ongelmallista määrittää ajankohta milloin kypärä muuttuu tarpeettomaksi. Esimerkiksi loppusiivouksessa joudutaan vielä kiipeämään katonrajaan, jolloin on hyvä olla leukaremmillinen kypärä päässä.

    Myös vastuumielessä tilanne on selkeämpää, kun voidaan todeta suojavälineiden käytön olevan yksiselitteisesti vaadittua. Urakoitsijoilla on tarkkojen suunnitelmien lisäksi määriteltynä tarkat työmenetelmät, joissa turvallisuus on huomioitu. Itse en ainakaan halua palata tilanteeseen, jossa urakoitsijat eivät välttämättä annakaan työntekijöilleen riittäviä turvavarusteita, ja sitten asiasta joutuu vääntämään urakoitsijan päällikkötason kanssa, vaikka itse työntekijätkin kokivat tarvitsevansa suojavarusteita.

    Parannusta tilanteeseen hakisinkin ensisijaisesti oikeasta varustevalinnasta. Kevyitä kypäriä on olemassa, eikä niihin ole pakko kiinnittää kuulosuojaimia lisäpainoksi. Suojalaseissa on huikeasti eroavaisuuksia ja kun ne pitää puhtaana, niin näkyvyys ei heikkene. Turvajalkineista tuli havaittua, että uusimmat olivat jopa mukavammat kuin siiviilikäyttöön ostamani maiharit.

    Ennen kaikkea omat turvavarusteet tulee pidettyä visusti päällä, jotta voi omalla esimerkillään näyttää turvallisuusasioiden olevan tärkeitä. Ja vaikka oma työni ei siitä vaarallisimmasta päästä edes olekaan, niin kaikki omalle kohdalle sattuneet läheltä piti tilanteet ovat kaikki sellaisista tilanteista, joissa vaaraa ei osannut lainkaan odottaa. Silloin on myöhäistä alkaa miettimään, että minnehän ne suojavarusteet tulikaan jätettyä.

    1. Miksi pitäisi loppusiivouksessa käyttää kypärää tai yleensäkään viimeistely hommissa? Aivan naurettavaa…

      1. Perusongelmahan on Suomessa se, että jos joku varuste ei ole pakollinen, niin se heitetään heti nurkkaan ja alkaa jatkuva perseily työturvallisuuden puolella. Liian monen mielestä työturvallisuus on ns. homojen hommaa. Rakennustyömaalla on valitettavasti yllättävänkin samanhenkistä porukkaa, kuin päiväkotilapsissa. Olen työskennellyt molemmissa ja nähnyt asian omin silmin. Vastuullisten aikuisten kanssahan homma varmasti toimisi jutussa esitetyllä tavalla, mutta rakentajien pitää ensin laskeutua puusta ja alkaa ottaa turvallisuusasiat tosissaan. Niinhän se menee armeijassakin, että ensin opetellaan ohjesäännön mukaan ja kun se hallitaan, niin sitten saa soveltaa. Suomessa ei pääosin vielä osata edes minimitasoa, joten on vain pakko viljellä pakkoja. Pakolla on kuitenkin saatu hyviä tuloksia. Voidaanhan autossakin todeta, että jotkut ovat selvinneen kolarissa hengissä sen ansiosta, että turvavyö on ollut auki. Mahdollistahan tuo tosiaan on, tiedän itsekin tapauksen, mutta ei kovin todennäköistä, joten se on kelvoton päämenetelmä.

    2. Taas kommentti ihmiseltä, joka ei koskaan ole tehnyt oikeita töitä.

  3. Mää joudun pitään kokoajan munasuojia koska toi ”laastienkeli” heiluttaa persettä kokoajan…………

  4. Kypärä, suojalasit, turvakengät ja viiltosuojahankat on jo yleisesti hyväksytty työmailla vakiovarusteiksi. Eniten keskustelua käydään nyt viiltosuojahousujen tarpeesta. Onko rakentaminen metsurien ammatti? Toisaalta metsurien kengällä voi rakennustyömaalla astua naulaan.

    Tämän vuoden työmaakilpailussa törmäsin SRV:n Koivusaaren metroasematyömaalla 66-vuotiaaseen kirvesmieheen kattotöissä. Hän oli sellainen harvinaisuus, että mestarin piti erikseen mainita, että työmaalla on tuollainenkin seniori. Seniorimestareita sen sijaan on monella työmaalla ja moni houkutellaan työvoimapulassa eläkkeeltä takaisin töihin.

    Ehkä Ranen pohdinnoissa on sittenkin järkeä, vaikka mieipiteet aluksi tuntuvatkin provosoivilta. Rakentamisesta lähdetään sairaseläkkeelle aivan liian nuorena vaikka taidot olisivat vielä hyppysissä. Voin kuvitella kuinka raskasta esimerkiksi alakattomiehellä on tuijottaa koko päivä raskas kypärä päässä kohti kattoa.

  5. Kypäriä on monenlaisia, moni käyttää ”vuorikiipeilijänkypärää” tietämättä että se ei ole raksalle hyväksyttyä EN 397 asetuksen mukaista vaan se on EN 12492 korkeanpaikan työskentelyyn. Ero on leukahihnassa ja tuuletus aukoissa, varsinkin Petzlin Vertex Vent (EN 12492) mallia käytetään virheellisesti raksapottana.

    1. No onpahan jollakin hönöllä ollut aikaa tutkia tollaisia ! Olisi keskittynyt tuonkin ajan hyvään, aikatauluissa pysyvään kohteeseen !!

    2. Kalle on osin oikeassa
      http://www.tamrex.fi/shop/tuote/petzl-suojakypara-vertex-vent-1772
      ”Täyttää EN397 standardin vaatimukset iskujen, putoavien esineiden ja sivupuristuksen osalta, myös kylmissä lämpötiloissa (-30C), mutta ei tarjoa suojaa sähköiskuilta eikä sulaa metalliroisketta vastaan johtuen tuuletusaukoista.”

      Eli se kun ei riitä, että tuote täyttää joitain vaatimuksia, jos ei ole hyväksytty edellytetyn standardin mukaisesti, niin ei ole.

  6. Ennen rakennustöissä niska sai ”levätä” siinä vaiheessa, kun kypärä oli tarpeeton. Työsuojelijat eivät ymmärrä, että riski loppuvaiheessa kolhia päänsä on mitätön riski verrattuna saada välilevypullistuma ylänikamiin tai saada jokin muu niskaongelma..

    Itselläni on ollut välilevypullistuma alanikamissa enkä uskalla selän huonon kunnon vuoksi pitää kypärää kuin vähän aikaa (peläten että sama tapahtuu ylänikamissa). Olen tehnyt rakennusautomaation tarkastuksia. Ne pidetään niin myöhään, ettei aikaisemmin tarvittu kypärää siinä vaiheesa. Nyt joudun luopumaan tuosta työstä jo 53 vuotiaana.

  7. Ainahan meillä mennään vähän perse edellä puuhun.

    Kun mestarit työmaakokouksessa, sisällä neuvotteluhuoneessa pitävät kypärää, laseja ja huomioliiviä JA katsovat pahalla aliurakoitsijaa, jolla suojalasit ovat näkyvillä mutta ei silmillä, on menty liian pitkälle.

    Ennen leukaremmin pakollisuutta remmiä ei ollut ja niinpä katolla työskennellessäni usein otin kypärän pois – enemmän ja todennäköisemmin sen putoaminen olisi aiheuttanut vaaraa, kuin mitä suojausvaikutus olisi ollut, jos tuolta 20 m korkeudesta olisin maahan pamahtanut.

    Kerran mestari pisti päänsä luukusta ja moitti asiasta, mutta ymmärsi kun selitin. Valitettavasti monet mestarit eivät ole niin järkeviä, tai pelkäävät isompia mestareita.

    Ranelle pisteet ja kiitos järjen puhumisesta!

  8. Eikö markkinoilta löydy keveitä komposiittikypäriä – kaikkein iskunkestävimpiä? Eihän tässä nyt vaan ole ns. markkinarako?

  9. Asentajamme toimittavat joskus toimistotuoleja esimerkiksi hotellihuoneisiin. Tuolit työnnetään huoneisiin omilla pyörillään. Kypäräpakko on. Silmäsuojapakko on. Turvaliivi pakko on. Henkilökorttipakko on. Ja pakollinen koulutus hissien käytössä ym. Olenko nipo, vai onko tämä tosiaankin aina tarpeellista? Onko maalaisjärjen käyttö kielletty? Miksi kypärä on oltava päässä?

  10. Hyvää keskustelua. Kuinka kauan raksamiehet antaa nöyryyttää itseään ylityperillä suojain vaatimuksilla. Kello 16 jälkeen säännöt muuttuu, silloin riittää tennaritkin.

  11. Kyllä minun mielestäni työturvallisuutta tehdään riskinarvioinnilla.
    Missä työssä ammattitauti on suurempi riski kuin pään kolauttaminen.
    En usko, että lain säätäjillä on ollut tarkoituksena ihmisten vahingoittaminen, vaan päin vastoin.
    On surullista, että jotkut rakennus liikkeet ovat menneet siihen, että eivät suorita minkäänlaista riskianalyysia, vaan noudattavat sokeasti omia vaarallisia tulkintojaan.

  12. Toisaalla Rakennuslehdessä ( Työturvallisuudella säästötalkoisiin, Markus Immonen, 24.9.2015 )

    ”Suurin osa tapaturmista, yli 90 prosenttia, johtuu vääristä asenteista, huolimattomuudesta, välinpitämättömyydestä ja siitä, että otetaan tietoisia riskejä, ja tämän kautta näihin totutaan.”

    Huolimattomuus, välinpitämättömyys ja oman harkinnan vapaus ovat kuolettavan vaarallinen yhdistelmä. Siksi pitää pakottaa. On vain ja ainoastaan rakentajista itsestään kiinni milloin pykäliä voidaan keventää. Se on nähty, että nykyisillä rakentajapolvilla se ei ainakaan tule mahdolliseksi, sen verran raakaa asennevammaisuutta on liikenteessä. Tuo pienehkö porukka panee sitten koko alan kärvistelemään pakkopykälien kanssa.

    Miksiköhän liikenteessä ei muuten ole käytäntöä, jossa jokainen arvioi itse ajoneuvonsa kunnon ja korkeimman turvallisen ajonopeuden? Miksi tarvitaan nopeusrajoituksia, rengassännöksiä , katsastuksia yms. vitukkeita?

  13. Miltäköhän tuntuisi ajaa moottoritietä 30km/h nelipistevöissä ja tietenkin kypärä ja suojalasit päässä? Entä joka 100km:n jälkeen pysähdys ja auton ympäri ja silmämääräinen tarkistus?
    500km jälkeen vähintään ilmansuodattimen vaihto?

    Kaikki pitäisi dokumentoida valokuvien kera?

    Viiden vuodenvälein ajokortin uusiminen?

    Siis jos vertamaan aletaan,,,,,

    1. Mille moottoritielle on tuollaiset rajoitukset määrätty? Olen pahoillani, mutta kyllä ne säännöt niin tieliikenteessä, kuin raksallakin ovat ihan järkevissä rajoissa, jos meinaan vertailemaan ruvetaan. Korttirumbasta olen kanssasi samaa mieltä, siinä on mopo karannut pahasti. Asennevammaisiakin löytyy molemmista ympäristöistä.

      Pitäisköhän alkaa puhua raksaraivosta, lapsellisesta nillityksestä, joka alkaa välittömästi, kun oman elämänsä alfauroksen pitäisi alkaa toimia järkevästi. Valitettavasti tämäkin on miesten ongelma, naisilla on tolkku matkassa. Tätä keskustelua lukiessa on helppo päätellä miksi työsuojelua joudutaan Suomessa vielä pitkään ohjaamaan pakolla.

  14. Asfalttimiehetkin käyttävät kypärää..sepä vasta huvittavaa on!

    1. Juu kypärää, muttei mitään hengityssuojainta siinä pienhiukkas- ja hiilivetypilvessä.

      1. Johan sen uutisestakin näkee, ettei hiukkasilla ole mitään välii?

        ”…eri työvaiheista ilmaan erittyvä pöly ja muut epäpuhtaudet jäävät työntekijöiden hengitettäviksi ja …”

  15. Eihän sitä omaa järkee kannata käyttää siinä voi käydä huonosti…Vielläkö joku tekis työt puolesta ettei vaa satu jotain.

  16. Lastentarhan hoitajilla on suurempi todennäköisyys saada lego otsaansa kuin rakennusmiehellä lokki nuppiinsa. Mutta kyllä alakattoja tekevänä voin sanoa, että sprinklerinkruunuun kolauttaminen tuntuu sopivan messevältä ilman kypärää.

  17. Tittelilarvanto pyrkyreitten keksimiä kotkotuksia, kun olis ollu aikoinaan alapäässä suoja niin oltas vältytty tämän päivän typeryksiltä.

  18. Suojaimien käyttö on rakennusalalla mennyt osin ihan älyttömäksi touhuksi.

    Liki kaikki suojaimet omaavat myös huonoja ominaisuuksia – lasit heikentävät havainnointia, kypärä painaa ja rajaa näkökenttää, kuulosuojaus haittaa vaaran huomaamista ja varoitusten kuulemista.

    Jos sitä riskiä, johon suojaus on suunniteltu, ei esiinny, saadaan vain nuo huonot puolet ja haittaa. Silti koulutyömailla oppilaiden seassa liikutaan suojattuna ja pihalla haravoidaan kypärä päässä. Sääntö-Suomessa rakennusala on esimerkillinen esimerkki vailla älyä tehtävästä sääntöjen soveltamisesta.

    1. Turvallisuusalan ammattilaiselle, hienosti kirjoitettu! noinhan se on!

      Sakelle, ymmärsit väärin! Jos tieliikenteessä sovellettaisiin määräyksiä samoin kuin tällä hetkellä rakennusalalla pienehkön porukan takia niinkuin itse sanoit?
      Nopeusrajoitukset olisivat 30km/h ja nelipistevyöt + suojalasit! Eiköhän niitä asennevammaisia kuitenkin enemmän siellä ole?

  19. OLEN KOKENUT AIVAN SAMANLAISTA VÄHÄTTELYÄ KUIN RANE TYÖSUOJELUASIOISSA.KOLMENKYMMENEN VUODEN VAST.MEST.URANI AIKANA EI OLLUT SATTUNUT YHTÄÄN VAKAVAA TYÖTAPATURMAA,SAATI KUOLEMAAN JOHTANUTTA.SISÄVALMISTUSVAIHEESSA EN VAATINUT KYPÄRÄÄ KÄYTTÄMÄÄN.HENGITYSSUOJAIMIA JA SUOJALASEJA KYLLÄKIN.MUTTA MOITTEITA SAIN VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ.MOTIIVINANI OLI MIESTEN TYÖVIIHTYVYYS,EI TURHA NIPOTUS.MUISTA TYÖTURVALLISUUDEN HUOMIOIMISISTA SAIN USEASTI JOPA OLALLE TAPUTUKSIA.
    OLIPAHAN AIKA RASKAS TAIVAL.KOLME VUOTTA ELÄKKEELLÄ OLON PERSPEKTIIVISTÄ TARKASTELLEN.

  20. Lattamies kolhaisee itseään lattapaketeilla?
    Listamies huitaisee itseään jalkalistalla?
    Asfalttimiestä ei kypärä pelasta…
    Loppusiivouksessa voi liukastua pesuveteen tai lyödä päänsä keittiökaapinoveen kun on sitä pyyhkimässä?`
    Hissimies asentaa hissin sisuskaluja umpinaisen korin sisällä tai suljetussa hissikuilussa, todennäköisesti kolauttaa itseään jakoavaimella…
    Tyhjjällä nurmikentällä puutarhuri ilmeisesti kolauttaa itseään puutarhasaksilla.
    Myös pihamaata lakaiseva apumies kompastuu ja kolauttaa päänsä katuharjaan.
    Väliseiniä ennen tuplausta villoittavan rakennusmiehen on ilmeinen vaara kolhia päätään villan paloilla.

    JÄRKEÄ???

    Yhteistä näille kaikille on turvallisissa olosuhteista työskentely, oman järjen käytön kieltäminen sekä täysin tarpeeton ja vääriin asioihin keskittyvä holhoaminen.

    Kyllä työn tuottavuus on saatu painettua minimiin, asuntojen laatu on ollut pohjamudissa muutenkin, nyt työtä täytyy tehdä vielä hidastetuin liikkein ja liiallisissa varusteissa.

    Samaan aikaan täysin kokematon rakennusmies saa sahata moottorisahalla miten sattuu, toinen jalka terän vieressä tukena… Viiltosuojia ei housuihin tarvita???

    Kirvestä saa käyttää, sormet sillä irtoilee…
    Aidosti rakennustyömaan suurimmat ongelmat ovat väärät nostot selällä ja nilkkojen nyrjähdykset, näitä pieniä työtavoista ja olosuhteista johtuvia ongelmia, jotka toistuvat ja toistuvat, kunnes pahenevat ja pitkittyvät…

    1. Oiva esimerkki ajattelumallista, että vaaratilanne aiheutuu ainoastaan omasta toiminnasta. Rakennustyömaalla on lukemattomia muuttujia, joihin suojainten käytöllä pyritään vaikuttamaan. Itse olen työmaita sen verran nähnyt, että voin sanoa että mikäli suojaimet, kuten kypärä ja suojalasit, eivät olisi pakollisia niitä käyttäisi maksimissaan 30-40% työntekijöistä. Alati yleistyvä ulkomaalainen työvoima sekä nykyinen tilanne, jossa jokainen torin kulmalta löytynyt henkilö on heitetty työmaalle ilman kokemusta ja perehdytystä, pahentaa tilannetta, koska heillä ei suojaimia näy edes sakkojen uhalla. Puhumattakaan siitä, että he itse saisivat valita ja arvioida, koska niitä käyttävät. Edelleen tehdään paljon esimerkiksi meluavia työvaiheita ilman kuulonsuojausta ja pölyäviä töitä (jopa asbestipurkuja) ilman asinamukaisia suojauksia. Pahimmillaan vaarannetaan kanssatyöskentelevien terveys. Sitten, kun jotain sattuu syytetään esimiestä, kun hän ei ole tehnyt työtään ja todennäköisesti esimies on myöhemmin oikeudessa puimassa tilannetta. Ei se työntekijä, joka on suojainten käyttöä laiminlyönyt. Lait on säädetty suojaamaan työntekijää, joten pulinat pois ja etsimään jotain turvallisempaa ammattia, jos suojaimet tuottavat mielipahaa. Itse pidän suojaimet puettuina ja toivon sitä myös työtovereiltani.

  21. Merimiehenä on mielenkiintoista lukea tätä vanhaa ketjua. Sama turvahulluus on byrokraattisine ajattelutapoineen ylittänyt terveen järjen myös laivatyössä. Sitä ylläpitää pääkonttoritasolla oikeista töistä mahdollimman aikaisin pois luistellut tyhjäntoimittaja- ja ”tää-näyttää-hyvältä-mun-CV:ssä-joukko”.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat