Trendilasit ovat lisänneet silmävammoja

Rakennusalan työturvallisuus on parantunut esimerkillisen nopeasti, mutta nyt vauhti on pysähtynyt ja esimerkiksi silmävammat, joiden määrä ehti puolittua suojalasien myötä, ovat taas kasvussa. Syynä on kapeat trendilasit, jotka eivät suojaa riittävästi kaikissa töissä.

Trendikkään kapeat suojalasit eivät suojaa silmiä kaikissa työvaiheissa riittävästi.

Kun kuolema vierailee työmaalla, niin aina se pysäyttää muutkin, niin työmaalla kuin kotonakin, jonne isä jää tulematta. Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtajan, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemen työmailla näin on käynyt kolme kertaa.

Vietnamissa yksi työmies kuoli sementtitehtaan työmaalla pudottuaan korkeuksista, jotka eivät entisiä sissejä pelottaneet niin paljon, että turvavälineitä olisi pidetty tarpeellisena. Moskovalaisella kerrostyömaalla ukrainalaisella työmiehellä oli turvavaljaat, mutta pitkän ilmalennon aikana hänellä oli aikaa miettiä tuliko ne kiinnitettyä mihinkään. Kotimaiselle vesitornityömaan huipulla työmies pudotti moskan huolimattomuuttaan alhaalla olevan harjoittelijan päähän.

Sekä kypärä että pää murskaantuivat samalla kertaa, Kiviniemi muisteli tapausta Viisaat kypärät -yhteen viikon pääseminaarissa. Siitä liikuttuneena hän nostatti koko toimitusjohtajaporukan ylös pitämään minuutin hiljaisen hetken kaikkien heidän työmaillaan kuolleiden muistoksi.

Työturvallisuuden voi kuitenkin katsoa parantuneen jo Kiviniemen uran aikana, sillä yhtiön hallituksen puheenjohtajan Reino Hanhisen aloittaessa työpäällikköuraansa 1970-luvulla Taivalkosken voimalaitoksella, niin tapaturmataajuuden sijaan olisi voinut puhua kuolemistaajuudesta.

Muistan tuon hyvin, koska olin kesätöissä samalla työmaalla.

”Lopetaan työmiesten tappaminen”

Isoin asennemuutos tapahtui 2000-luvun alussa, kun Skanskan varatoimitusjohtaja Mauri Niemi alkoi verrata rakennustyömaata sotatantereeseen ja vaati työmiesten tappamisen lopettamista.

Moni piti Maurin puheita silloin vahvasti liioiteltuina, mutta rakennusliikkeissä asenteet muuttuivat nopeasti, kun Skanskan esimerkin kautta nähtiin, että isokin muutos on mahdollinen, jos johto sitä vain haluaa ja vaatii.

Suunnittelutoimistoissa muutos tosin tapahtui vasta 2009, kun viranomaiset asettivat suunnittelijoillekin työturvallisuusvelvoitteita. Aiemmin työturvallisuuden ei mielletty kuuluvan suunnittelijalle, kertoi rakennesuunnittelija Harri Tinkanen.

Skolin ohjeet asiasta valmistuivat vasta 2010, ja edelleenkin suunnittelijat ovat työturvallisuusasioissa jälkijunassa ainakin Indepron toimitusjohtajan Matti Kruusin mielestä.

Ensi vuonna suunnittelijat toivottaisiinkin mukaan työsuojeluviikon yhteisille työturvallisuuskierroksille.

Rakentajat kelpaavat jo malliksi muillekin

Johtaja Kaarina Myyri-Partanen avista sanoi keskiviikkona, että työturvallisuudessa kehitys on ollut jopa niin nopeaa, että muut alat voisit ottaa rakentajista mallia. ”Niin paljon hyvää on saatu aikaan.”

Hänen mielestään keskinäinen kilpailu ja halu olla yksi parhaista (esimerkiksi Rakennuslehden tapaturmataajuuslistalla) motivoi hyvin.

Näistä kehusta huolimatta, kun yhdelle kaakkoissuomalaiselle työmaalle tuli englantilainen projektinjohtourakoitsija, niin aliurakoitsijat eivät voineet kuin ihmetellä, kuinka hyvin kulkuväylät oli hiekoitettu ja saatu turvallisiksi myös talvella.

Häntäpää jarruttaa koko alaa

Hyvä kehitys työturvallisuudessa on valitettavasti jopa pysähtynyt. Parhaat yritykset pääsevät jo tapaturmataajuudessa alle kymmeneen tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden, mutta iso, pääosin pienten yritysten massa pitää keskimääräisen tapaturmataajuuden yli 60:ssä. Luulisi, että yrittäjävetoisissa yrityksissä ymmärrettäisiin paremmin, että pimeässä, epäsiistissä ympäristössä on vaikea tehdä työtä turvallisesti ja laadukkaasti, saati sitten tuottavasti.

Suurten rakennusliikkeiden työmaalla, ainakin johdon keskiviikkona tekemien kierrosten perusteella, isoimpia ongelmia aiheutuu kireistä aikatauluista ja ulkomaisen työvoiman kielimuurista ja osin ehkä kulttuurieroista. Tämä on pelottava yhdistelmä silloin, kun työmaalla sattuu jokin yllättävä häiriö, johon lähdetään ”säveltämään” nopeaa ratkaisua tuumaamatta asiaa sen enempää.

Kreosootin aiheuttama myrkytyskin paljastui työnjohdolle vasta monen päivän päästä, kun työmiehet eivät olleet ymmärtäneet siitä ilmoittaa ennen kuin oireet olivat pahentuneet.

Niin tyylikäs, että silmiin sattuu

Silmätapaturmien määrä puolittui muutama vuosi sitten, kun suojalasien käyttö tuli pakolliseksi. Ensimmäiset lasit olivat kömpelöitä ”uimalaseja”, joiden käytettävyyttä moitittiin. Tilalle on saatu trendikkään keveitä laseja, jotka päässä kehtaa mennnä vaikka baariin.

Trendikkyys voi joskus olla kuitenkin vaarallista. Silmävammojen määrä on RT:n työturvallisuusasiantuntija Reijo Lehtisen mukaan kasvanut viime vuodesta yli neljällä prosentilla, sillä lasit eivät suojaa roskilta kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi purkutöissä tai porattaessa kattoon kasvot ylöspäin, ovat silmät olleet vaarassa. ”Lasit pitäisikin valita työn mukaan”, Lehtinen sanoo.

Viiltosuojatut housut mietityttävät

Sääntelyä tulee koko ajan lisää, kun on nähty, että käytännöt eivät muuten tahdo muuttua riittävän nopeasti ja kattavasti. Joskus holhousta tuntuu rakentajien mukaan olevan liikaakin. Ennen työsuojelupiirin tarkastuksessa kirjoitettiin paperilapulle lyhyesti mitä pitää parantaa, nyt tulee kolmen viikon päästä paksu pumaska työsuojelulatinaa täydennettynä viitauksilla eri pykäliin.

Eniten alaa keskusteluttaa nyt vaatimus käyttää viiltosuojattuja housuja ketjusahalla sahattaessa. Määräys on tullut metsätöistä. Onko rakennustyömaa sitten työskentelypaikkana yhä vaarallinen kuin luminen metsä, voi tietenkin kysyä.

Jokka-lehdessä YIT:n turvallisuuspäällikkö Ville Sivunen sanoi, että tässä asiassa voi käyttää yrityskohtaista harkintaa. Hänen mielestään viiltosuojatut asut voivat tuoda jopa väärää turvallisuudentunnetta. Esimerkiksi Saksassa viiltosuojakäsineiden käyttö on kielelletty sirkkelillä tai isolla porakoneella työskenneltäessä, koska ne voivat imaita suojakäsineen lisäksi mukanaan myös käden. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen työsuojelupiiristä sen sijaan katsoo, että viiltosuojahousut suojaavat niin tehokkaasti vakavilta vammoilta, että niitä on syytä käyttää, jos vaaroja ei voi torjua teknisin keinoin.

Puhalluttamisia ja muita yrityskohtaisia keinoja

Seuraavaksi pohditaan jo pitäisikö rakentajat vai ainakin konekuskit puhalluttaa portilla, kuten tehdään jo joissakin kaivoksissa.

Muutamat työturvalllisuustilastoissa erinomaisesti menestyneet yritykset ovat ottanet käyttöön myös omia, viranomaismääräyksiä tiukempia ohjeita. Kypärän leukahihnan käyttöpakko yleistyi, kun Inlookin asentajan hengen pelasti se, että kuulosuojaimet onneksi pitivät kypärän päässä hänen iskeydyttyään maahan.

Leukahihna yleistyi Rakennusteollisuuden annettua siitä yhteisen suosituksen.

Yhteinen työturvallisuuskäytäntö puuttuu

Pääurakoitsijoilla on kuitenkin keskenään ristiriitaisiakin määräyksiä, minkä takia aliurakoitsija ovat joutuneet vaihtamaan pukkejaan (parin sentin vuoksi) tai johtokelojaan siirtyessään yhden pääurakoitsijan työmaalta toiselle.

Lisäksi säännöt voivat vaihdella konsernin sisälläkin. Pohjoisessa, jossa tehdään tutulla kotimaisella työvoimalla, ei ole yhtä tiukkoja määräyksiä, kuin etelän ulkomaalaisvaltaisilla työmailla.

Yhteinen linja ryhdistäisi käytäntöjä ja antaisi uskottavuutta pääurakoitsijan antamille ohjeille.

Hyviä työturvallisuusvideoita

Tuon yhteisen linjan hakemisen voisi aloittaa esimerkiksi siitä, että kaikki katsoivat yhdessä NCC:n kehutun perehdytysvideon. Muista poiketen siinä pääpaino ei ole erilaisissa suojavälineissä vaan välittämisessä ja asenteissa. Käytännön vaaratilanteita selvittää puolestaan hyvin YIT:n video.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Trendilasit ovat lisänneet silmävammoja”

  1. Työturvallisuus paranisi paljon kun työmiehellekin asetettaisiin turvallisuusvastuita.

  2. Työmies kantaa aina sen lopullisen vastuun. Lähes kerran kuussa yksi meistä jopa päällään. Johtajan vastuu rajoittuu lompakkoon. Maksamalla selviää vaikka kuinka kipeästi sattuisi. Äsken uutisoitiin, että työnjohtaja selvisi 40 päiväsakolla eli 1360 eurolla aihetettuaan työntekijälle altistumisen asbestille. Tuo on pikkuraha siinä vaiheessa, kun sairaus iskee ja elämä lyhenee.

  3. Tehokkain tapa pelastaa työmiesten henkiä, on pyrkiä vähentämään riskialttiita töitä. Putoamiskuolemat ovat yleisimpiä ja yleistä on myös putoavan materiaalin alle jääminen. Mitäs jos otettaisiin uudet tekniikat sekä materiaalit käyttöön ja vähennettäisiin ylhäällä tehtäviä töitä. Onko kenelläkään oikeasti kiinnostusta?

  4. Kiinnostaisipa joskus jotain laatukin yhtä innolla. Pilkun tarkkoihin telineisiin kulutettu aika on poissa aina laadukkaasta työskentelystä. Aika pysyy aina samana vaikka tehtävät lisääntyy. Onhan se hieno tunne tehdä sutta ja sekundaa silmäsuojaimet päässä ja viiltsuojahousut jalassa.

  5. Valitettavasti tuo NCC:n video on vanha perehdytysvideo eikä se mitä kehuttiin työturvallisuusviikolla. Yritimme parin päivän ajan turhaan saada sitä NCC:ltä ennen kuin lopulta tuli vastaus, että se on tekijänoikeussyistä vain sisäiseen käyttöön.

    Toivottavasti muut yritykset rakennusalan yhteisen työturvallisuuslinjan löytämiseksi eivät kaadu samanlaisiin syihin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat