Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat alkoivat tehdä yhtenäisiä tulkintoja rakentamismääräyksistä, jotta rakentajia kohdeltaisiin samalla tavalla seudun kaupungeissa.

Espoon rakennuslautakunta vaatii rakennusvalvontaa noudattamaan pk-seudun yhteisiä määräystulkintoja

Espoon rakennuslautakunta on päättänyt yksimielisesti, että Espoon rakennusvalvonnan täytyy noudattaa pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen sopimia yhtenäisiä käytäntöjä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhteisiksi käytännöiksi sopimia tulkintoja ja toimintatapoja kutsutaan pks-rava-kortistoksi.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

Rakennuslautakunta lisäsi asian lokakuun lopussa kokouslistalle ohi esittelijän ja teki päätöksensä samassa kokouksessa.

”Rakennuslautakunta päätti, että Espoossa noudatetaan pks-rava-kortiston tulkintoja ja toimintatapoja. Jos Espoon tulkinta tai toimintatapa joltakin osin poikkeaa tulkintakorteissa mainitusta, siitä pitää olla merkintä kyseisessä tulkintakortissa”, lukee kokouksen pöytäkirjassa.

Rakennuslehti ei löytänyt rakentamisen kannalta tärkeistä pks-rava-korteista merkintää, ettei niitä noudatettaisi Espoossa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Espoon rakennusvalvonta voisi tehdä omia tulkintojaan, kuten rakennuslautakunnan päätöksestä voi päätellä – ja noudattaisi tulkintakortteja vain ohjeellisina.

”On hyvin vähän vahvistettuja kortteja, joissa poikkeuksia olisi mainittu”, Espoon rakennuslautakunnan puheenjohtaja Janne Tähtikunnas toteaa.

Poikkeuksellinen päätös

Lautakunnan päätös on poikkeuksellinen. Mikään muu pk-seudun kaupungin rakennusluvista päättävä lautakunta tai jaosto ei ole puuttunut pks-korttien käyttöön.

”Olemme saaneet palautetta käytäntöjen vaihtelevuudesta ja siitä, että Espoossa vaatimukset ovat erilaiset kuin Helsingissä tai Vantaalla. Lautakunta koki, että meidän velvollisuutemme on edellyttää yhtenäisten käytäntöjen toteuttamista”, Tähtikunnas kertoo.

Tähtikunnas on Teräsrakenneyhdistys ry:n toimitusjohtaja.

”Päätös tulee varmaan aiheuttamaan pientä kipuilua, kuten aina, kun tulee muutosvastarintaa”, hän arvioi.

Asiakaspalvelu syyniin

Tähtikunnas kertoo, että lautakunta aikoo keskittyä myös asiakastyytyväisyyden parantamiseen.

”Mittaamme ensi vuonna asiakaspalvelutyytyväisyyttä ja mittaustuloksiin myös reagoidaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jatkossa Espoossa voisi rakentaa mitä vaan”, hän toteaa.

Rakennuslautakunnan puheenjohtaja ei pidä rakennuslupien käsittelyaikoja Espoossa kohtuuttomina. Luvista 90 prosenttia täyttää hänen mukaansa lupahakemuksen käsittelylle annetut tavoiteajat.

”Keskitymme niiden lupa-aikojen lyhentämiseen, jotka ylittävät tavoiteajat ja joiden käsittely on virkamiehistä kiinni. Emme puutu sellaisiin lupiin, joiden viivästyminen on asiakkaasta kiinni”, Tähtikunnas toteaa.

Espoossa rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille on annettu päätösvalta alle 1 200 neliömetrin kokoisissa uudis- ja purkuhankkeissa sekä kaikissa korjaus- ja muutoshankkeissa lukuun ottamatta julkisten rakennusten purkamisia ja niitä koskevia korjaus- ja muutostöitä. Viranhaltijat päättävät myös toimenpideluvista sekä maisematyöluvista. Muut hankkeet ratkaistaan rakennuslautakunnassa.

Käytäntönä Suomessa on, että tulkinnan tekee rakennusluvan antava viranomainen, jos hanke ei tarvitse rakennuslautakunnan lupaa. Muissa luvissa tulkinnan tekevät lupapäätöksiä valmistelevat virkamiehet, muttalopullinen tulkintavalta on niistä päättävällä toimielimellä.

Pks-tulkintoja alle 100

Pks-rava-kortteja alettiin tehdä vuonna 2009. Niitä on nyt 94 kappaletta. Asiantuntijaryhmä valmistelee kortit, ja ne hyväksytään kaupunkien rakennusvalvontajohtajien yhteisissä tapaamisissa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit eivät ole saaneet yhtenäistettyä lupahakemus- ja vastaavan työnjohtajan lomakkeitaan. Sähköiseen lupaan siirtyminen  yhtenäistää käytäntöjä. Kaupungeilla on myös erilaiset katselmuskäytännöt ja erilaiset tavat erityissuunnitelmien vastaanottamisessa ja toimittamisessa.

Parhaillaan tehdään suunnittelijoiden kelpoisuuksista tulkintaa, ja Espoo ei ole siinä mukana.

Isoimmat kaupunkiseudut tekevät omia tulkintojaan rakentamismääräyksistä,koska  ne eivät kuulu ministeriön tehtäväkenttään. Oulun rakennusvalvonta käyttää omaa menettelytapaansa, asiakkaiden ”hoksauttamista” ja energiamääräystulkintoja. Turun seudun rakennusvalvonnoilla on omia soveltamisohjeitaan, mutta ne eivät ole julkisia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Espoon rakennuslautakunta vaatii rakennusvalvontaa noudattamaan pk-seudun yhteisiä määräystulkintoja”

  1. Mitä uutta tässä on? Espoo tekee niin kuin haluaa. Nytkin katsoin Saunalahdessa haettu muutosta; saata lupa matalille pientaloille ja kun lupa saatu, se oli salaman nopeasti muutettu kerrostaloiksi….Ympäristöstä ja asukkaista on vain haittaa päätöksen teossa, näin sanoi eräs tekijä.

  2. Otit Auri jälleen esille tärkeän aiheen. Suunnittelijoiden kelpoisuuden yhtenäinen toteaminen on alan toimijoiden kannalta tärkeä oikeusturvakysymys ja yhtenäiset tulkinnat tärkeitä.

  3. Minun mielestä esimerkiksi lvi alan vaatimukset ovat aivan oikeansuuntaiset, eikä mitä tahansa saa laittaa kiinni, vaikka Vantaalla ja Helsingissä saisikin.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi