Tapani Mäkikyrö jalkauttaa oululaista kosteusosaamista rakennuttajille ja rakennusvalvonnoille.

Palkittu Tapani Mäkikyrö: Näin kosteus- ja homeongelmat laitetaan kuriin

Kohdistamalla toimet kymmeneen vaikuttavimpaan kosteusriskiin, voidaan vaikuttaa valtaosaan ongelmista, sanoo Oulun rakennusvalvonnan entinen johtaja Tapani Mäkikyrö. Hän kehottaa rakennusvalvontoja ja tilaajia ottamaan asiassa aktiivisen roolin. Vilamon rahasto palkitsi hänet torstaina.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Tapani Mäkikyrö oli 30 hengen suunnittelutoimiston toimitusjohtaja lamavuonna 1995, kun hän huomasi, että töitä oli niin vähän ja palkkiot niin tingittyjä, että palkkaa ei enää riittänyt toimiston vetäjälle. Siksi päätös lähteä Oulun rakennusvalvonnan johtajaksi oli helppo tehdä.

Hänen oli kuitenkin vaikea tottua virkamiehen normaaliin työpäivään. Kun hän aiemmin oli miettinyt mistä saa palkkarahat, hän alkoi nyt pohtia mitä oikein tekee palkkansa eteen. Suunnitelmia tuli työpöydälle automaattisesti jatkuvana virtana, joten Mäkikyrö pohti, että tässä olisi aktiiviselle miehelle vaikuttamisen paikka. Mutta miten?

Valvoja tuo lisäarvoa rakentamiseen

Hän mietti, miten rakennusvalvonta voisi hakea lisäarvoa toiminnalleen. Vuonna 2001 keinoksi valikoitui rakentajien ja pienrakentajien ohjaus kosteusasioissa.  Siitä toiminta on sitten laajentunut muihinkin laatuasioihin.

Vuonna 2005 Oulun rakennusvalvonta laati vision, jossa esitetyt linjaukset kohdistuivat pääosin lakisääteisen perustyön ulkopuolelle. Virkamiehille tämä merkitsi kävelyä ulos toimistosta asiakkaiden pariin.

Mäkikyrön aktiivisuus huomattiin ympäristöministeriössäkin ja hänet kutsuttiin selvitysmieheksi pohtimaan miten suurten yleisötilojen ja vaativien rakenteiden turvallisuutta voisi parantaa. Tuloksena oli esitys suunnitelmien kolmannen osapuolten tarkastuksista.

Kun energiamääräyksiä ryhdyttiin kiristämään vuonna 2008, päätti Oulu ottaa etunojaa ja ohjeisti 20 prosentin parannusta silloiseen normitatasoon. Mäkikyrö otti tavoitteen kuitenkin pikaisesti uudelleentarkasteluun, kun TTY:n professori Juha Vinhan työryhmä osoitti, että eristemäärien lisäys voi johtaa kosteusriskien kasvuun.

Oulussa tuli stoppi eristeiden lisäykselle

”Kun tuli tuo epäilys, niin puutuimme ohjeisiin välittömästi, jotta ei mentäisi riskialueelle. Eristeiden lisäämisen sijaan aloimme korostaa hyvää tiiveyttä ja energiaa säästäviä ikkunoita ja ulko-ovia sekä ilmanvaihtolaitteen lämmöntalteenottolaitteen tehokkuutta. Ne ainakaan eivät aiheuta lisäriskiä.”
Mäkikyrön mukaan kosteusasioiden hallinta muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Eristemäärien nosto herkistää rakenteita kosteusvaurioille samalla, kun ilmastonmuutos lisää sateiden määrää ja voimaa ja tunkee vettä rakenteisiin.

”Tarvitsemme uudenlaisia rakenteita ja meidän pitää olla suunnittelussa ja rakentamisessa aiempaa taitavampia. Kosteusasia on siten palannut opetus- ja oppimisasiaksi.”

Tässä asiassa Oulu on tehnyt paljon yhteistyötä Vinhan kanssa.

”Tällä hetkellä emme mene energiatehokkuus edellä.” Esimerkiksi talojen liian isoja aurinkosähköyksiköitä hän ei pidä järkevänä vaan jopa paloriskinä.

”Ohjattavia asioita ovat nyt talotekniikan kasvanut rooli, passiivinen varjostus, energialähteiden järkevät hybridit sekä säästäminen lämpimän käyttövedessä, valaistuksessa ja laitesähkössä”, Mäkikyrö luettelee.

Kosteusriskit priorisoitiin

Kosteusasiat eivät jätä Mäkikyröä rauhaan edes eläkkeellä. Ympäristöministeriö pyysi häntä auttamaan Oulun rakennusvalvontaa Kuivaketju10:n levittämisessä alan yhteiseen käyttöön. Kyseessä on vapaaehtoinen toimintamalli, jolla tilaaja, suunnittelija ja rakentaja varmistavat hankkeen kosteudenhallinnan keskittymällä systemaattisesti tärkeimpiin riskikohtiin.

Mäkikyrön teesit:

1. Rakennusvalvontojen pitäisi kohdistaa erityinen laatutyönsä muutamaan vaikuttavimpaan laadun vajeeseen. Näin hankkeille voisi syntyä säästö- tai tuottavuuspotentiaalia moninkertaisesti laadun tuottamiskustannuksiin ja lupamaksuihin verrattuna.

2. Toimivan rakennusvalvontayksikön koon on oltava vähintään 10 henkilöä. Henkilöstö olisi noin puoliksi erikoisalojen asiantuntijoita ja rakennusvalvonnan laaja-alaisia moniosaajia.

3. Rakentamisen kosteudenhallinta tulee ottaa hallintaan keskittymällä noin kymmeneen vaikuttavimpaan kosteusriskiin. Oulun kehittämästä Kuivaketju10:stä olisi saatava maan tapa.

 

Kuivaketju 10:een on valittu kymmenen tärkeintä kosteudenhallintaan liittyvää asiaa. Omakotirakentamisessa riittää puoletkin tästä virhepaikkojen poistamiseen. Nämä kattavat Mäkikyrön mukaan suvereenin osan vaurioista ja niiden seurannaiskustannuksista.

”Tärkeää on, että osapuolia ei jo hankkeen alkuvaiheessa väsytetä kosteudenhallinnan sadoilla vaatimuksilla”, hän sanoo.

Rakentamistavasta riippuu mitkä asiat nousevat tärkeimmiksi. Mäkikyrön mukaan esimerkiksi talon huputtaminen ei ole aina suositeltava ratkaisu.

”Pitää katsoa mikä on järkevää ja palvelee lopputulosta. Ei niin että huputetaan aina itsestään selvänä asiana.”

Tilaaja sössii tai nostaa kohteen arvoa

Oulun rakennusvalvonta jalkauttaa Kuivaketju10:ä rakennusliikkeisiin ja Mäkikyrö valistaa kuntien rakennusvalvontoja, isoja rakennuttajaorganisaatioita ja alan järjestöjä.

Mäkikyrön mukaan esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonta on suhtautunut positiivisesti asiaan. Helsinki on panostanut varsinkin tilaajavaiheeseen.

”Tilaajan rooli on valtavan tärkeä. Hän voi nostaa kosteushankkeen arvoonsa tai sössiä sen”, Mäkikyrö sanoo.

Vanha tapa oli, että rakennusvalvonta vaati kosteudenhallintasuunnitelmaa vasta työmaavaiheessa. ”Nyt tilaajan pitää jättää asiakirjoihin selvät merkit, mitkä asiat halutaan ehdottomasti kuntoon. Enää ei riitä yleinen toteamus, että teettehän varmaan kosteusasiat kunnolla, vaan pitää yksilöidä enemmän.”

Hyvä tilaaja kertoo suunnittelijalle millaisen mallin mukaan toimitaan. Jos mukaan otetaan Kuivaketju10, niin sitä koskevat asiat ovat tilaajan ja suunnittelijan tilauslauseissa ja suunnittelija-asiakirjoissa.  Kun asiat on kirjattu ja suunniteltu, niin rakentaja osaa kiinnittää niihin huomiota ja hän voi tarvittaessa antaa palautetta takaisin suunnittelijalle.Lopulta onnistuminen todennetaan.

”Tämä on parannus nykykäytäntöön, jossa työmaa joutuu usein suunnittelemaan itse vaikeiden paikkojen toteutuksia, kun niistä puuttuvat suunnitelmat.”

Täyden kympin hanke ostajallekin

Mäkikyrön tavoitteena on, että Kuivaketju10:stö tulisi koko alan vallitseva käytäntö jopa niin, että kuluttajat osaisivat kysyä, onko kohde tehty sitä noudattaen. ”Kymppi” voisi siten näkyä myös hinnassa. Siihen Mäkikyrö ei halua otttaa kantaa, kuka tämän kympin todentaisi. Rakennusvalvonnalle se ei kuulu.

Kosteuskysymysten suhteen erityisen vaativissa kohteissa, kuten meren rantaan tehtävissä kerrostaloissa tai koulu- ja sairaalarakennuksissa mukana voisi olla ulkopuolinen asiantuntija varmentamassa kuivaketjun toteutumista.

Mäkikyrön mielestä kuivaketjun valvonta ei saa lisätä byrokratiaa eikä lisätä turhan työn määrää. ”Se ole myöskään ole malli, jota rakennusvalvonta käy tarkastamassa työmaalla. Rakennusvalvonnalla on tässä vain koordinoiva rooli, ja se voi nostaa Kuivaketju 10 -mallin esille keskusteluissa.”

Oulun laatimat Kuivaketju10:n riskilistat on lähetty suurten rakennusvalvontojen ja rakennuttajien kommentoitavaksi. Oulussa Sivakalla ja TA-Yhtymällä on lisäksi asuntorakentamisen koekohteet Kuivaketju10:n testaamiseksi käytännössä ja myös Skanska on ensimmäisten joukossa ollut kiinnostunut asiasta.

”Palautteen pohjalta esitystä täsmennetään niin, että se kelpaa kaikille. ”

Mäkikyrö pitää tärkeänä, että kaikilla on yhteinen käsitys siitä, mitkä ovat keskeisiä riskejä ja toimintatapoja kosteudenhallinnan näkökulmasta.

Kun annat, itsekin saat

Tämä yhteistyöasenne näkyy Oulun rakennusvalvonnan kaikessa toiminnassa. Mäkikyrö haluaa, että rakennusvalvonta pääsee keskustelemaan tilaajan kanssa ajoissa hankkeesta ja sen lupa-aikataulusta ja ja -ehdoista ja samalla omilla toimillaan varmistaa, että hanke menee sujuvasti lupavaiheen läpi.

Kaupungeissa on tässä asiassa suuria eroja, mitä Mäkikyrö selittää paitsi rakennusvalvonnan kulttuurilla myös sillä kuinka aktiivisesti poliitikot ottavat lautakunnassa kantaa rakentamisasioihin.

Kulttuuri on hänen mukaansa onneksi muuttumassa niin, että rakennusvalvonta ymmärretään jo joustavaksi asiakaspalveluksi.

”Rakennusvalvonta ei enää pelkästää kommentoi suunnitelmia vaan jouduttaa omilla kysymyksillään ja ehdotuksillaan hanketta.”

Oulussa tämä asenne on antanut rakennusvalvonnalle mahdollisuuden asettaa tarjolle laatutavoitteita hankkeelle.

”Muuten näistä vapaaehtoisista laatuasioista, kuten määräystasoa paremmasta energiatehokkuudesta, olisi turha edes puhua”, Mäkikyrö sanoo.

Mäkikyrön mielestä rakennusvalvonnat voisivat aktiivisella otteellaan jopa puolittaa kosteusvaurioista aiheutuvat kulut 20 vuoden sisällä. Se tarkoittaa sitä, että siihen mennessä on rakennettu uutta, matalavaurioista asuntokantaa ja vanhoja kosteusvaurioituneita kohteita on korjattu.

Korjaaminen valvonnan näppeihin

Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että ohjausta saadaan myös korjausrakentamiseen, sillä sen määrä on jo uudistalonrakentamista suurempi ja vanhan kannan kosteusvaurioiden määrä on valtava.

”Korjausrakentaminen on perinteisesti huonosti hallittua, vähän suunniteltua ja omakotitalokohteissa jopa korjaustöiden valinta on sattumanvaraista”, hän sanoo.

Ongelmana on kuitenkin se, että uudisrakentaminen hallitsee viranomaistyötä ja tuo valvonnan painopisteen uudelleen suuntaaminen tapahtuu hitaasti ja vaatisi koulutusta ja lisää resursseja.

”Sitä ei nykyisten leikkausten aikana ole luvassa.”

Promilleilla isoja säästöprosentteja

Rakennusvalvonnan lupamaksun osuus hankkeen hinnasta on vain muutama promille eli 4-6 euroa neliölle. Suurimmissa kunnissa se on omavarainen tai tuottaa selvää voittoakin.

Rakennusvalvonnoilla olisi Mäkikyrön mukaan iso mahdollisuus palveluaan parantamalla sujuvoittaa rakentamisen prosessia ja nostaa rakentamisen laatua muun muassa kosteudenhallinnan suhteen.

”Lisäresurssit tuottaisivat oikein hoidettuna kymmenkertaisesti sen mitä pannaan rahaa.”

Lisäresusseja tarvittaisiin hänen mukaansa varsinkin erityisosaajien palkkaamiseen. Siihen ei riitä rakennusvalvontojen yhdistäminenkään, sillä pienissä kunnissa on tyypillisesti yleisosaajia, mutta ei esimerkiksi energiatalouteen tai sisäilmaan erikoistuneita ammattilaisia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Palkittu Tapani Mäkikyrö: Näin kosteus- ja homeongelmat laitetaan kuriin”

  1. Miten voi olla mahdollista, että rakennuksen tilaajan täytyy osata eritellysti vaatia, että kaikki kosteusriskipaikat tulee rakentajan toimesta tehtyä kunnolla? Onhan varmaankin olemassa rakennusmääräykset ja ohjeistus, joita noudattamalla rakentajan tuliisi rakentaa terve ja turvallinen talo ihan ilman erillistä vaatimuslistaa.
    Pitäisikö myös esim. leikkauspotilaan laatia etukäteen kirurgille ohjeet siitä, että hänen syöpäkasvaimensa on poistettava huolellisesti, käyttäen steriilejä leikkausolosuhteita, ja haava pitää sulkea kunnolla?
    On tämä rakentamisen taso jo suorastaan törkeän huono, ollut jo vuosikausia!

  2. Vaikka olisi miten hyvä artikkeli tahansa, sen lukee ja kommentoi lähes aina puupää. Jättäkkee pöllkkypäät kommentointinne vauvalehteen

    1. Asiallisen miehen ei kannata siitäkään hermostua. Näkökulmia on erilaisia ja jokaiseen voi ottaa myös rakentavan kannan, kuten Mäkikyrö on selvästi tehnyt.

      Naisten aluetta en lähtisi dissaamaan, vaikka Vauvalehteen ei kannata edes pölkkypään kommentoida, koska se on täynnä teollisuuden ja THL:n trolleja.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi